Vammaisten henkilöiden kokemaa väkivaltaa ei riittävästi tunnisteta
27.5.2022
Vammaiset henkilöt kokevat samanlaista väkivaltaa kuin muutkin. Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on yleisempää kuin muulla väestöllä. Väkivalta voi ilmetä niin henkisenä kuin fyysisenä väkivaltana. Siinä on kuitenkin erityispiirteitä verrattuna vammattomiin henkilöihin. Väkivalta voi ilmetä niin avun, hoidon kuin huolenpidon riittämättömyytenä tai suoranaisena laiminlyöntinä. Vammainen henkilö on usein riippuvainen toisten avusta. Hän voi olla myös taloudellisesti tai henkisesti riippuvainen väkivallan tekijästä, jolloin asian esille nostaminen on vaikeaa. Väkivallan tekijä ajattelee usein vammaisen henkilön olevan kykenemätön ja voimaton tekemään asialle mitään. Tämä koskee erityisesti naisia, joilla on kehitysvamma ja lisäksi kommunikaatiovaikeuksia.
Pari päivää sitten Suomessa uutisoitiin kehitysvammaisen naisen raiskaamisesta usean miehen taholta ja toistuvasti. THL arvioi, että kehitysvammaisilla naisilla on 4–10-kertainen riski kokea seksuaalista väkivaltaa. KD Naiset on huolissaan tilanteesta.
KD Naiset vaatii toimenpiteitä väkivaltaa kokeneiden vammaisten henkilöiden aseman parantamiseksi yhteiskunnassamme. Se alkaa tämän ilmiön, sen moninaisuuden ja sen kokijoiden tunnistamisesta. Olemme tämän velkaa vammaisille henkilöille.
Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva lähisuhdeväkivalta yleisempää kuin muulla väestöllä ja väkivalta kohdistuu eri ikäisiin toimintarajoitteisiin ja vammaisiin henkilöihin. Sukupuolten välillä on eroja eri väkivaltamuotojen kokemusten yleisyydessä. Toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden kokema väkivalta voi alkaa jo lapsuudessa ja se on muuta väestöä yleisempää heidän joukossaan aikuisuuteen saakka. Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa sitä kokeneelle etenkin psyykkisiä seurauksia.
Kannaotto on julkaistu KD:n verkkolehdessä 27.5.2022