Vanhusten hoivakotien yksityistäminen!?
Yksityiset hoivajätit tekee vain rahaa meidän vanhuksilla, ja ainoa oikea hyvä hoito on julkisella puolella. Vai onko asia sittenkään näin!?
Eduskuntavaalien lähestyessä vaalikoneet toisensa perään kysyvät ehdokkaiden mielipiteitä vanhusten hoivakotien yksityistämisestä. Joulukuussa oli KD Naisten Facebook - livessä minun ehdokasesittelyni, ja lopuksi piti vastata vain kyllä tai ei viiteen väittämään. Yksi näistä oli se, pitäisikö vanhustenhoito yksityistää. Ja vastasin kyllä. Mutta miksi ihmeessä minä, vanhustyön asiantuntija olen tätä mieltä!?
Ihmisten järkyttämättömät mielipiteet usein pohjautuvat siihen, että ollaan jotain mieltä ilman, että selvitetään taustoja. Yksityiset ja julkiset lääkäripalvelut on tästä hyvä esimerkki. Olen kuullut sanottavan, että yksityinen lääkäri on hirveän kallis ja vain rikkaat pääsevät sinne tavallisten ihmisten joutuessa tyytymään terveyskeskukseen. "Ne parhaimmat lääkärit ovat yksityisellä." Toinen esimerkki on kun potilas oli tyytymätön terveyskeskuslääkärin vastaanotolta lähtiessä, mutta pääsi kuitenkin toista kautta erikoissairaanhoitoon paikalliseen keskussairaalaan ja oli oikein tyytyväinen lääkärin ammattitaitoon. Huvittavaa näissä molemmissa on se, että kyseessä on yksi ja sama lääkäri joka pitää vastaanottoa terveyskeskuksessa, keskussairaalassa ja yksityisen lääkäriaseman vastaanotolla. Seinät tai takana oleva organisaatio eivät kuitenkaan todellisuudessa määrittele sitä, millaista hoitoa potilas saa. Kyllä se on vastaanottoa pitävä lääkäri viime kädessä. Sama koskee yksityisiä ja julkisen puolen vanhusten hoivakoteja. Pelkästää seinät, nimi ulkona tai taustaorganisaatio ei määrittele hoidon tasoa vaan kyllä se on hoivakodin henkilökunta.
Medialla on valtava merkitys meidän mielipiteisiin niin hyvässä kuin pahassakin. Media tuottaa sitä mikä myy. Jostain syystä alunperinkin yksityinen ympärivuorokautinen hoito on saanut sen leiman, että laatu on huonoa. Ja sillä media myy. Isot otsikot siitä, miten Hoivakoti X sitä ja Hoivakoti Y tuota. Sen, mitä olen lehtikirjoittelua seurannut, kyseessä on usein omaisen näkökulma asiaan. Vaitiolovelvollisuuden takia hoivakodin henkilökunnalla ei ole mahdollista oikaista asioita ja organisaation tasolta vastaukset ovat hyvin ympäripyöreitä. Ja tämä jos mikä myy, varsinkin jos omainen on vähän käyttänyt värikynää omaa tarinaansa kun häntä ei ole osattu kohdata oikein hoivakodissa. Yksityisellä puolella kaikki on median suuntaan läpinäkyvää ja pienetkin virheet tuodaan julki. Julkisen puolen yksiköistä uutisoidaan vain todella isoista jutuista, joista on ollut vakavia seuraamuksia, pahimmillaan tuomioita.
Hyvinvointialueet (ennen kunnat /kaupungit) ostavat vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksityisiltä palveluntuottajilta. Tällöin heillä on myös velvollisuus valvoa, että hoiva on laadukasta ja kaikki sille asetetut kriteerit toteutuvat. Yksityisillä hoivakodeilla on siis hyvinkin tiukka valvonta siitä, millaista hoitoa vanhukset saavat. Laatuvaatimukset ovat korkeat, koska totta kai haluamme pitää hyvää huolta heistä, jotka ovat tämän yhteiskunnan rakentaneet. Ainakaan ennen muutama vuosi sitten ollutta hoivakriisiä julkisen puolen valvonta ei ollut ollenkaan näin tiukkaa. Tämä näkyy varmasti myös laadussa. Olin aiemmin johtajana vanhusten hoivakodissa, joka oli kunnalta siirtynyt yksityisen omistukseen. Se aiheutti toisissa hoitajissa ihmetystä kun vaatimukset ovat niin kovat. Muistan yhdellekin hoitajalle perustelleeni asiaa kärjistäen niin, että julkisella puolella riittää kun hoitajia on suurinpiirtein oikea määrä mutta yksityisenä joudumme tekemään selontekoa jopa leikkeleiden proteiiniarvoista.
No mutta entäs kun siinä ja tuossa yksityisessä hoivakodissa aina se mummo on kovin epäsiisti!? Mahdetaako sitä edes kunnolla hoitaa, saati että pääsisi ulkoilemaan!? Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko kyse Attendosta, Esperistä, perähikiän kunnan tehostetusta palveluasumisesta vai ydin-Helsingin luksushoitokodista. Tämä on vain huonoa hoitoa, eli huonoa johtamista! Jos hoitohenkilökunnan työtä ei johtajan toimesta valvota, ohjeisteta ja kehitetä riittävästi, seurauksena on huono hoito.
Meidän ennakkoasenteet ja media luovat mielikuvia siitä, missä vanhuksia hoidetaan hyvin ja missä ei. Valvonta on tiukempaa yksityisessä hoitokodissa kun julkisella puolella. Huonoa johtamista on kaikkialla. Ja johtaminen on ainoa syy siihen, mikä määrittää hyvän ja huonon hoivan. Jokainen yksikkö on esimiehensä näköinen!
Kuka bloggaa?
Emmi Flyktig
sairaanhoitaja, vanhusten hoivakodin johtaja
eduskuntavaaliehdokas
KD Harjavallan puheenjohtaja
KD Satakunnan naispiirin varapuheenjohtaja