Uutiset

RSS

Vanhusasiainvaltuutetun virka perustettava Suomeen

”Tuore kansalaisaloite on hätähuuto vanhusten oikeuksien puolesta”. Uudella kansalaisaloitteella vaaditaan, että eduskunta ja hallitus tekevät työtä sen eteen, että vanhusasiainvaltuutetun virka saada perustettua Suomeen. Aloitteen tekijä, KD:n 1. varapuheenjohtaja ja KD Naisten pj Tiina Tuomela kertoo, että viime aikojen uutisoinnit heitteille jääneistä vanhuksista herättivät hänessä tarpeen toimia. Muut aloitteen vireillepanijat ovat olleet KD Naisten toiminnanjohtaja Katri Fältberg sekä KD Naisten varapj Riitta Kuismanen.

Aloitteen voit allekirjoittaa nyt helposti omilla pankkitunnuksillasi kansalaisaloitepalvelussa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3086

Sivulta: https://www.kd.fi/osallistu/kansalaisaloite-vanhusasiainvaltuutettu-suomeen/ voit myös tulostaa aloitetta allekirjoitettavaksi. Tätä tärkeää aloitetta kannattaakin tulostaa mukaan erilaisiin tapahtumiin ja muuallekin eri tilaisuuksiin: toreille ja markkinoille sekä kokouksiin ja kerätä aloitteelle allekirjoituksia. Paperilla täytetyt lomakkeet, jotka pitää olla käsin allekirjoitettuja, palautetaan postissa osoitteeseen: Suomen Kristillisdemokraatit  Katri Fältberg tai Tiina Tuomela  Karjalankatu 2 A. 7.krs  00520 Helsinki

Tarkemmin tästä kansalaisaloitteesta voit lukea KD-lehden jutusta: https://www.kdlehti.fi/2018/03/24/tuore-kansalaisaloite-hatahuuto-vanhusten-oikeuksien-puolesta/

 

Tässä se nyt on, uusi perusturvamalli!

Yksi työllistymistä estävä tekijä on kannustinloukut. Nykyinen järjestelmä ei kannusta työn vastaanottamiseen. Pirstaleinen, yhteensä 140 erilaisen tuen yhteisvaikutukset ja toisensa kumoavat vaikutukset voivat yllättää työntekijän. Ottamalla vastaan pätkätyötä voikin samalla menettää asumistukensa. Tällaista kutsutaan kannustinloukuksi.

Kovasti kiitelty mutta samalla myös paljon parjattu perustulo korvaisi korvaisi ehkä 4-5 etuutta, mutta jäljelle jäisi vielä yli sata erilaista nimikettä. Perustulo jaettaisiin automaattisesti kaikille ja rahoitus siihen kerättäisiin palkkaverotusta kiristämällä. Vaarana on, että se passivoi kansalaisia. On aiheellista kysyä tuleeko yhteiskunnan holhota tasaisesti kaikkia vai kohdennetusti niitä, jotka apua oikeasti tarvitsevat?

Yksilöllisiä tarpeita ei voida selvittää ministeriön tasolla, joten tilastojen ja keskivertoarvojen pohjalle rakennettu järjestelmä ei välttämättä sovellu kunnolla kenellekään. Sosiaaliturvan pitäminen paikallisessa päätöksenteossa olisi yksi keino, jolla mahdollistettaisiin yksilölliset ratkaisut. Pirstalemaisuus ei kuitenkaan poistuisi, on löydettävä uusia avauksia.

Asmo Maanselkä (KD) on kehittänyt realistisen vaihtoehdon, Kannustavan perusturvan, jossa sosiaaliturvan etuudet yhdistyy yhdeksi tueksi. Mallin esikuvana on Iso-Britanniassa pilottikäytössä oleva ”Universal Credit”. Siinä tuki maksetaan harkinnanvaraisena, elämäntilanteeseen sidottuna kansalaistilille. Kyseiselle tilille kootaan kaikki saadut työtulot, tuet ja etuudet. Verotus muuttuu dynaamisesti, reaaliajassa tuen ja palkkojen suhteessa. Pienillä tuloilla verotus pysyy alhaalla eikä tuki romahda kerralla. Järjestelmä laskee alkutason jokaiselle tarveharkintaiselle elämäntilanteelle. Siinä huomioidaan mm. lasten lukumäärä sekä asuinpaikkakunta.

Tässä järjestelmässä kannattaa ottaa vastaan myös eri palkkatasoisia töitä. Byrokratia helpottuu, kun etuudet yhdistetään ja tukea tarvitsevien ei tarvitse juosta luukulta toiselle. Myös väärinkäytön mahdollisuus poistuu. Pätkätyöläisten ja pienyrittäjien asema paranee.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kuvaa Asmo Maanselän (KD) tuoretta kirjaa Kannustava perusturva sanoilla ”hiukset nostattava”. Hiilamo toteaa, että eri intressiryhmistä muodostetut työryhmät eivät ole päässeet lähellekään samaan, mihin Maanselkä mittavassa ja perusteellisessa selvityksessään. Mallia on kiitellyt myös Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas. Muutkin puolueet ovat heränneet Maanselän mallille, viimeksi Arto Satonen ja Mari Kiviniemi ovat tarttuneet aiheeseen.

Hiilamoa vielä lainaten ”populistin erottaa vakavasti otettavasta kriitikosta se, että pystyykö hän esittämään vaihtoehtoa nykymallille. Tämän vaatimuksen Maanselkä täyttää hienosti.”

 

Riitta Kuismanen

KD Naisten 2.varapj

Vanhukset ja vammaiset tarvitsevat palvelukoteja, joissa henkilökuntaa on paikalla yötä päivää

Julkilausuma Helsingin KD Naiset 28.2.2018:

Vuosikymmeniä Helsingin kaupungin linjaus on ollut saada laitospaikat
minimiin. Se on ollut suuntaus koko maassa.  Aluksi ajettiin alas
psykiatriset sairaalat.  Tarkoitus ainakin paperilla on ollut lisätä
resursseja avo- ja kotihoitoon.  Ajatus on kaunis mutta jäänyt
suurelta osin toteutumatta.

Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on monen vanhuksen ihanne.
Käytännössä se ei aina onnistu. Esteenä voi olla muistisairaus,
jolloin ihminen ei välttämättä itse tajua tilaansa. Yhteiskunta ei
myönnä kotipalveluapua tarvetta vastaavasti.  Lähiomaiset voivat asua
kaukana, tai lähellä asuvien omaisten voi olla mahdoton jatkuvasti
huolehtia läheisestään.

Kohtuutonta muistisairaan kannalta on, jos hän joutuu asumaan
”vankina” omassa kodissaan lukkojen takana.  Virallinen
avustajajoukko käy kiireesti tekemässä sovitut tehtävät – toivon
mukaan.

Helsingissä toisenlaisena hyvänä esimerkkinä on Koskelan sairaalan
alueelle suunniteltu ”muistisairaiden kylä”. Alueen 3000 asukkaasta
250 voi asua muistisairaiden ryhmäkodeissa. Vanhusväestön
lisääntyessä myös muistisairaiden määrä lisääntyy jopa
kaksinkertaistuen vuoteen 2030 mennessä.  Muistisairauksista kärsii
nykyisin 125 000 ja vuosittain sairastuu arviolta 13 000 henkilöä.
Yleisin muistisairaus on alzheimerin tauti noin 60-70 % tapauksista
(Lääkäriliitto 3.11.2017).

KRISTILLISDEMOKRAATTIEN (KD) HELSINGIN NAISPIIRI VAATII, ETTÄ HELSINGIN
KAUPUNGIN ON TURVATTAVA VANHUS- JA VAMMAISPALVELUISSA RIITTÄVÄSTI
ERILAISIA ASUMISMUOTOJA YKSILÖLLISET TARPEET HUOMIOIDEN.

Tarvitaan

1)      Monipuolisia viihtyisiä ”vanhainkoteja”, joissa
henkilökuntaa on myös yöllä; muistisairaat ja muut paljon apua
tarvitsevat hyötyvät tästä.

2)      Ryhmäkoteja sijoitettuna lähekkäin/samalle tontille.  Koti-
ja muut palvelut on helppo yhdistää, eikä henkilökunnan aikaa kulu
matkoihin.

3)      Palvelutaloja lähellä muuta väestöä esim. ostoskeskusten
yhteydessä.

Muistisairaille, jotka vielä voivat ja haluavat liikkua, täytyy olla
mahdollisuus ulkoiluun myös ilman avustajaa käsipuolessa. Tämäkin
voidaan toteuttaa, kunhan asumisyksiköllä on iso, aidattu pihapiiri
lukituin portein. Luonnonläheinen piha puineen tervehdyttää ja
rauhoittaa ketä tahansa.

Yhteisöllisyys ja osallisuus ovat tärkeitä meille kaikille! Meillä
on kansakuntana varaa hoitaa vanhuksemme, jos arvojärjestyksemme on
kohdallaan ja tahtoa riittää.

LISÄTIETOA: KD Helsingin naispiirin pj Paula Pennanen-Aitta |
[email protected] | gsm 040 558 5274

Minä itse määrään kehostani #MeOnly #MinäMäärään

Kehollinen itsemääräämisoikeus on itseisarvo, jonka tulee olla mahdollista kaikille. Jokaisen tulee saada itse päättää, kuka hänen kehoonsa koskee. Haavoittuvassa asemassa ovat ikääntyneet, vammaiset ja muut syystä tai toisesta puolustuskyvyttömät, niin naiset kuin miehet. Jokaisella tulee olla oikeus halutessaan saada omaa sukupuoltaan oleva hoitaja. #MeToo -kampanjakin vaatii kaikille kehollista koskemattomuutta.
Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Naiset vaativat, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan.

HAASTAMME PANKIT JA YRITYKSET INHIMILLISYYSTALKOISIIN

Digitalisaatio laajenee eri sektoreilla kovaa vauhtia. Valtaosa palveluista on jo nyt siirtynyt verkkoon, vain tietokoneella saavutettaviksi. Vaikka suurin osa väestöstä onkin pysynyt kehityksen mukana, on edelleen suuri joukko ihmisiä, joille tietokoneella asioiminen ei onnistu. Syynä voi olla ikä, vammaisuus tai muu este.
He ovat oikeutettuja saamaan edelleen laskut ja tiedot paperisina niin halutessaan. Ongelmana on se, että he joutuvat maksamaan kohtuuttomasti siitä, etteivät voi asioida verkon kautta. Tuolloin maksu saattaa lähes tuplaantua. Paperilaskua pankissa maksettaessa joudutaan maksamaan myös useiden eurojen palvelumaksu. Vähävaraisille laskujen lisämaksut saattavat nousta merkittävän korkeiksi.
Suomen Kristillisdemokraattiset Naiset (KD Naiset) vaativat yrityksiltä ja pankeilta inhimillisyyttä laskujen lisämaksuihin. Ko. maksuissa tulee huomioida maksajan toimintakyky, ikä ja mahdollisuus käyttää digitaalisia palveluita. Haastamme pankit ja yritykset inhimillisyystalkoisiin. Se, joka ensimmäisenä luopuu laskutuskuluista saa varmasti kompensaation myös digitaalisia palveluita käyttävien asiakasmäärien kasvuna.

Kannatamme aktivoivaa työllisyyspolitiikkaa, mutta aktiivimalliin emme usko

Sari Essayah:

Kannatamme edelleen aktivoivaa työllisyyspolitiikkaa, mutta emme usko tämän mallin toimivan, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Aktiivimallissa työttömyyskorvausta leikataan, jos työtön ei käy riittävää määrää palkkatyössä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin kolmen kuukauden aikana.

–  Mahdollisuus aktivoitua ei tässä mallissa toteudu, kun esimerkiksi työllisyyspalveluja ei ole tällä hetkellä riittävästi tarjolla. Työttömille pitää antaa todelliset mahdollisuudet vastata annettuihin uusiin vaatimuksiin, hän sanoo.

Eduskunta hyväksyi tänään niin sanotun työttömyysturvan aktiivimallin äänin 103-90. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä äänesti lakiesitystä vastaan yhdessä muun opposition kanssa.

”Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi yön pimeinä tunteina”

Päivi Räsänen

Hallituksen toimet alkoholin etämyyntiä koskevasta kirjauksesta saavat kansanedustaja Päivi Räsäseltä ankaraa kritiikkiä.

– Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi ilman lausuntokierrosta ja ilman asiallista valiokuntakäsittelyä. Hallituspuolueet sysäävät eduskunnan lainsäädäntövastuuta oikeusistuimelle, kun eivät itse suostu linjaamaan asiaa selkeästi. Mikäli alkoholin etämyynti todetaan oikeusistuimissa lailliseksi, tämä alkoholipolitiikan muutos on dramaattisempi kuin mikään muu nyt tehdyistä muutoksista alkoholilakiin. Käytännössä se on tuhoisa sekä kansanterveyslähtöiselle alkoholipolitiikalle että kotimaisille tuottajille, Räsänen sanoo.

– Jos etämyynti toteutuu, rahat alkoholimyynnistä menevät jatkossa yhä enemmän ulkomaille. Etämyyntiä harjoittavista yhtiöistä 95 % ei hoida verovelvoitteitaan Suomeen, eli etämyynnin myötä hallitus mahdollistaa myös laajan veronkierron, Räsänen muistuttaa.

Eduskunta käsitteli alkoholilain sisältöä torstaina kyselytunnista alkaneessa istunnossa. Keskustelu jatkui perjantain puolelle kolmeen saakka. Kansanedustajat saivat alkoholilain parisataasivuisen mietinnön käsiinsä vasta, kun istunto oli jo käynnissä. Lain käsittely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on myös herättänyt paljon kritiikkiä. Etämyyntiä koskevat epäselvyydet nousivat esille vasta viikko sitten valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Opposition vaatimuksista huolimatta valiokunta ei kuullut aiheesta lainkaan asiantuntijoita eikä siitä saatu edes kirjallisia lausuntoja, koska hallituspuolueiden edustajat eivät sitä hyväksyneet.

–  Etämyynnin mahdollinen vapautus ei ollut lausunnoilla olevassa lakiluonnoksessa eikä asiaa käsitelty lähetekeskustelussa. Vaikka kyseessä on merkittävä alkoholipoliittinen linjamuutos, vaikuttaa siltä, että koko asia on yritetty piilottaa laajan lakipaketin sisälle. Hallituksen esityksestä oli vain hävinnyt etämyyntiä koskeva pykälä, joka oli vielä paikoillaan lausunnoille lähteneessä lakiluonnoksessa, Räsänen ihmettelee.

– Ei ole mitään sellaista syytä, että lakiesitys piti viedä läpi yön pimeinä tunteina, vai oliko? Räsänen kysyy.

Hallituksen alkoholipolitiikka on vastuutonta

Sari Tanus (kd) alkoholilakipäätöksestä:

– Hallituksen alkoholipolitiikka on vastuutonta. Samalla kuin vähittäismyyntiin tulevia alkoholijuomien prosentteja korotetaan hallitus vastustaa sitä, että anniskelupaikoissa olisi tarjolla myös alkoholittomia vaihtoehtoja. Erityistä vastuunpakoilua on se, ettei hallitus kyennyt antamaan selkeää esitystä alkoholijuomien etämyynnistä, vaan hyväksyy perustus- ja lakivaliokunnan ohjeistuksesta huolimatta sisällöltään ristiriitaisen lakipaketin, toteaa kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen Sari Tanus.

– Alaikäiset voivat jatkossa toimia tarjoilijoina anniskelupaikoissa, joihin eivät pääsisi sisään asiakkaina. Ihmettelen hallituksen logiikkaa, hän päivittelee.

– Hallituksen on nyt ryhdyttävä miettimään kiireesti lisäresursseja sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä poliisille, jotta lain vaikutusarvioissa kuvattuihin uhkiin voidaan varautua. Monelle lapsiperheelle ensi vuoden joulu on aiempaa mustempi, Tanus toteaa.

Poliisien työ lisääntyy paitsi yleistyvien kotihälytysten myös ravintoloiden pidentyvien anniskeluaikojen myötä. Jatkossa alkoholia myydään kaupan vapautuneiden aukiolojen vuoksi myös juhlapyhien aikaan. Myös jouluaattona on eduskunnan mukaan saatava väkeviä alkoholijuomia, sillä Tanuksen esitys Alkon aaton aukioloaikoihin kaatui äänestyksessä.

Eduskunta käsitteli alkoholilain sisältöä myöhään torstai-iltana aina perjantain aamuyöhön saakka ja äänesti asiasta perjantain täysistunnossa.  Edustaja Tanus teki useita muutosesityksiä lakiesitykseen.

Kansanedustaja Päivi Räsänen esitti Tanuksen kannattamana alkoholijuomien vähittäismyynnin prosenttirajan laskemista 3,5 prosenttiin, mutta eduskunta päätti äänin 98-94 korottaa vähittäismyynnin prosenttirajaa 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Suuri valiokunta vahvisti äänestystuloksen äänin 13-12.

KD eduskuntaryhmän tekemät muutosesitykset alkoholilain sisältöön:

– Tuimme opposition yhteistä kantaa alkoholin etämyynnin kieltämisestä.

– Esitimme vähittäismyynnissä olevien alkoholijuomien prosenttirajaksi 3,5% nykyisen 4,7% sijaan.

– Esitimme, että valmistustavan vapautuksesta vähittäismyynnissä luovutaan, eli ns. limuviinan myymisestä kaupoissa ja kioskeissa.

– Esitimme, että alaikäinen ei jatkossakaan voisi toimia tarjoilijana anniskelualueella.

– Esitimme, että anniskeluaikojen jatkamisesta klo 4.00 saakka luovuttaisiin.

– Esitimme, että anniskelupaikoissa on oltava tarjolla kattava valikoima alkoholittomia juomavaihtoehtoja.