Olin iloinen saadessani kutsun osallistua kaksipäiväiseen Demokratia-akatemiaan Helsingissä. Akatemian järjesti Demo ry yhdessä Suomen ulkoministeriön kanssa, ja se oli tällä kertaa suunnattu puolueiden naisjärjestöille. KD-Naisia edustivat minun lisäkseni puolueen 1. varapuheenjohtaja ja naisjärjestömme puheenjohtaja Tiina Tuomela, KD-Naisten Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja Tellervo Vallius sekä Demo ry:n hallituksen jäsen Hanna-Kaisa Simojoki.
Ensimmäisenä päivänä meillä oli yhteensä kuusi luentoa sekä kaksi paneelikeskustelua. Toisena päivänä oli neljä luentoa, ryhmätyöt ja niiden esittely sekä lisäksi vielä yksi paneeli. Päivien teemaksi nousi ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteys kehityspolitiikkaan sekä demokratian ja ihmisoikeuksien merkitys konfliktiherkässä maailmantilanteessa.
Tärkeitä aiheita käsiteltiin monipuolisesti, mutta erityisesti jäi mieleen Ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantajana toimivan Eeva Alarconin puheenvuoro, jossa käsiteltiin Somalian kehitystä ja demokratian tilannetta. Kyseessä on Maailmanpankin tekemän maaraportin mukaan maailman kolmanneksi köyhin valtio, ja samaan aikaan maailman korruptoitunein valtio. Kalvoilta näimme, kuinka vuorotellen valtiota ovat kohdanneet erityyppiset vaikeudet: sodat, nälänhädät ja kuivuus. Demokratiaa edeltävä yhteiskunnallinen rakenne on perustunut klaanien valtaan ja eräänlaiseen klaanimilitiaan. Demokratian edistäminen Somaliassa pyrkii luomaan vakautta ja edistämään alueella asuvien turvallisuutta.
Osaltaan samaa aihetta käsitteli myös Sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi puhuessaan viranomaisten luotettavuudesta Suomessa ja EU:n rahoittamista mittavista sisäisen turvallisuuden hankkeista. Ulkoministeriön ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari puolestaan toi esille demokratian yhteyden inhimilliseen turvallisuuteen. Samalla katsoimme taululta Vähiten haavoittuvien valtioiden kaaviota.
Erittäin mielenkiintoista keskustelua käytiin myös pakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta. Turvapaikanhakijoista, jotka tulevat oman tarinansa kanssa ja kertovat tulkin välityksellä mistä ovat lähteneet ja mitä heille on tapahtunut. Todettiin, että Maahanmuuttovirasto tekee todella vaikeaa työtä kovan paineen alla. Suomalainen järjestelmä on rakennettu yksilöllisen suojan varaan, mutta useimmat kriisit ovat luonteeltaan laajamittaisia.
Asekauppaa ja valvontaa koskevassa paneelissa vierekkäin olivat Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen näkemykset, Ulkoministeriön asevalvonnan yksikönpäällikön sijaisen Ilkka Rentolan ajatukset sekä Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuus ry:n pääsihteeri Tuija Karankon katsanto. Keskustelua vei eteenpäin Safer Globen tutkija Kari Paasonen. Rauhanliiton edustaja totesikin heti alkuun, että heidän tavoitteenaan on näkökulmien esille tuonti ja debattien käyminen ilman että tulee ruumiita. Keskustelu olikin hyvin asiapitoista ja faktojen taustat oli tarkistettu, eli ”lataa ja varmista” – tyyppistä keskustelua ei tarvinnut kenenkään aloittaa, vaikka näkökulmat olivatkin melko kaukana toisistaan.
”Jokaisessa ulkoministeriön virkamiehessä on pieni annos pasifismia”, tuumi ulkoministeriön edustaja. Hän selitti tarkemmin, että puolustus- ja turvallisuustuotteiden kauppa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Valtapolitiikka, jota puolustustarvikkeiden kaupalla tehdään, täytyy tunnustaa. Tämän kaupan olemassaolo on ehkä ilmentymä jostakin, joka on luonteeltaan hyvin poliittista. Puolustus- ja ilmailuteollisuuden edustaja kertoi lopuksi, että tällä hetkellä Suomi on aivan maailman huippua johtamis-, sensori- ja kommunikaatiojärjestelmien kehityksessä sekä liikkuvuuteen ja suojaan liittyvissä ratkaisuissa, mikä näkyy esimerkiksi suojateräksen viennissä.
Tarja Turunen
KD Naisten 1. vpj
