KD Naisten liittokokous LA 5.10.2019 klo 10-16 Frebellä, Fredrikinkatu 61 B
Ilmoittautuminen ja aamukahvit klo 9 alkaen.
Aamu ja iltapäiväkahvista veloitamme 10 € maksun.
Kokous keskeytetään lounaan ajaksi, jolloin jokainen voi käydä lähistön ravintoloissa omakustanteisesti lounaalla.
Ilmoittautuminen oheisen linkin kautta
Lisätietoja antaa:
Katri Fältberg
vt. toiminnanjohtaja
[email protected]
050 344 1563
KD Naiset iloitsee, että vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen on
otettu hallitusohjelmaan. Vuosi sitten keräsimme noin 43000 nimeä
kansalaisaloitteeseen ko. viran puolesta.
Hallitusohjelmassa on myös mainittu hoitajamitoitus. Tämä on hyvä alku.
Hoidon ja hoivan laatua tulee muutenkin parantaa. Käyttöön tulee ottaa
laatutakuut. Tarvitsemme ruokailu-, ulkoilu-, hygienia- ja
yhteisötakuut.
Jäämme kiinnostuneina odottamaan hallitusohjelmakirjausten käytännön
toteutusta.
Tiina Tuomela
Erikoislääkäri
KD Naiset pj
KDnaiset haluavat korostaa kahta teemaa tulevissa EU-vaaleissa. Ensisijaisen tärkeää on taattava turvallinen Eurooppa, jossa kenenkään ei tarvitse kokea uhkaa rajojen sisä- eikä ulkopuolelta. Toisena korostamme kristillistä arvoperintää, jonka varaan demokraattinen ja tasa-arvoinen yhteiskuntamme on rakennettu.
Eurooppaan kohdistuva, hallitsematon maahanmuutto on osin seurausta globaalista haluttomuudesta ja kyvyttömyydestä puuttua tehokkaammin syihin, jotka ajavat ihmisiä kodeistaan. Kehitysapu, jolla tuetaan kehittyvien maiden rakentamista mm. kouluttamalla paikallista väestöä ja edistämällä konflikteja ehkäisevää työtä pureutuvat juurisyihin.
Euroopan ulkorajoja on vahvistettava mutta samalla on mahdollistettava kansallinen itsemääräämisoikeus rajavalvonnassa. Emme kannata salakuljetusta kiihdyttävää automaattista jakomekanismia. Jäsenmaita on kannustettava pakolaiskiintiöiden käyttöönottoon, koska sen on todettu olevan tehokkain tapa auttaa hädässä olevia eikä se sisällä sellaisia riskejä, mitä hallitsemattomaan maahanmuuttoon mielletään. Kiintiöpakolaiselle on jo myönnetty pakolaisen asema ja oleskelulupa, joten kotouttamispalvelut voitaisiin aloittaa välittömästi ja aika turvapaikan hakemisesta työelämään lyhenisi.
Demokraattiset valtiot, jotka turvaavat pakolaisten turvallisuuden ja elintason ovat muodostuneet houkutteleviksi vaihtoehdoiksi. Samanaikaisesti sellaiset maat, jotka jakavat pakolaisten uskonnolliset, kielelliset ja kulttuuriset arvot eivät halua ottaa osaa taakanjakoon. Länsimaiden demokratia, tasa-arvo ja vapaus ilmaista uskoaan ovat mitä ilmeisemmin arvoja, joita myös toisenlaisesta yhteiskunnasta tulevat arvostavat.
Presidentti Niinistön sanat kiteyttävät KDNaisten ajatukset: ”On kestämätöntä, että jotkut meiltä turvapaikkaa hakeneet ja jopa turvapaikan saaneet ovat tuoneet tänne pahaa ja luoneet tänne turvattomuutta.”
Haluamme säilyttää ne arvot, jotka ovat maamme rakentaneet. Mutta samalla haluamme olla mukana tukemassa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kehittymistä maissa, joissa sitä ei ole. Vastaus haasteeseen ei ole se, että hyväksymme yhteiskuntamme muuttuvan moniarvoiseksi tavalla, joka marginalisoi kristilliset arvot ja sallii demokratialle vieraiden arvojen astuvan sijaan.
Kristillinen arvoperintä suojelee myös niitä, jotka eivät kristillisiä arvojamme jaa. Sillä yhteiskunnista, joissa ei ole kristillistä arvopohjaa, puuttuu myös taloudellinen, koulutuksellinen, sosiaalinen, terveydellinen ja uskonnollinen tasa-arvo. Erityisesti naisten tasa-arvo ja asema on usein uhattuna.
Turvallisuudelle ja tasa-arvolle ei ole olemassa hintalappua.
Riitta Kuismanen
KD Naisten toinen vpj
Geronomi Yamk, Inari
lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, Vantaa
Kristillinen arvoperintö säilytettävä, koska yhteiskunnista, joissa ei ole kristillistä arvopohjaa, puuttuu taloudellinen, koulutuksellinen, sosiaalinen, terveydellinen, uskonnollinen ja erityisesti naisten tasa-arvo.
-Turvallinen Eurooppa #turvallisempieurooppa
-Kiintiöpakolaisjärjestelmää kehitettävä
-Euroopan ulkorajoja vahvistettava
-Mahdollisuus kansalliseen itsemääräämisoikeuteen rajavalvonnassa
-Lapsivaikutusten arviointi kaikessa päätöksenteossa
-Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy
-EU-ruokakassit, ruoka-aputoiminta turvattava
-Ikäihmisten hyvinvointi taattava.
-Ei liittovaltiokehitystä
-Poistettava maat, jotka eivät noudata sääntöjä, huolehdi taloudesta ym.
-Budjettissa, verotuksessa ja sosiaaliturvassa kansallinen päätäntävalta
Liisa Haakana155
lastenhoitaja, lasten erikoistoimintaterapeutti
Tiina Hyttinen 156
FM
Pirkko Kaartinen 157
erikoissairaanhoitaja, teologian maisteri
Sari Kumin 159
varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Kristiina Kunnas 160
päätoimittaja
Krista Lyyränen 164
muusikko, sosionomiopiskelija
Tuulikki Tepora 171
KM, luokanopettaja
Hannamari Auvinen 358
terveydenhoitaja, sairaanhoitaja (AMK)
Kristiina Drotár 360
KTM, eduskunta-avustaja
Tiina Haapala 361
perushoitaja, sosiaaliohjaaja
Soili Haverinen 364
teologian maisteri, 1. varavaltuutettu
Kaarina Järvenpää 370
yleislääketieteen erikoislääkäri, LL
Loviisa Kaartokallio 372
KM, luokanopettaja
Susanna Koivula 375
sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja
Ina Kuula 376
yhteisöpedagogi AMK
Tiina Sinkkonen 387
oopperalaulaja, kunnanvaltuutettu
Reija Taupila 389
tuotantopäällikkö
Tiina Tuomela 392
lastentautien erikoislääkäri, LKT
Annemari Kiekara (Sandell) 82
yrittäjä, juoksuvalmentaja
Minna Güley 16
sairaanhoitaja
Niina Hakala 17
yrittäjä
Marketta Juntunen 19
lastenlääkäri, lääketieteen tohtori
Varpu Kivelä 20
kirkon nuorisotyönohjaaja, lähetystyöntekijä
Emilia Laihonen 23
luokanopettaja, kotiäiti
Johanna Vainila 27
lastentarhanopettaja
Tuula Vepsäläinen 28
lähihoitaja
Johanna Vähäkainu 29
YTM, sairaanhoitaja (AMK)
Sonja Falk 25
lapsi- ja perhepolitiikan erityisasiantuntija, TM
Elina-Maarit Kinnunen 29
lähihoitaja
Päivi Räsänen 33
lääkäri, kansanedustaja
Riitta Haapala 120
varhaiskasvatuksen opettaja, ammatillinen opettaja
Riitta Kuismanen 124
sosiaalipsykologi, kehittämispäällikkö
Linda-Riina Laakso 126
pääsihteeri, yrittäjä
Piia Nurmela 131
toiminnanjohtaja, FM
Sirpa Pursiainen 133
sosiaali- ja terveysalan opettaja, kirjailija
Sari Tanus 137
kansanedustaja, erikoislääkäri
Liisa Ahonen 83
lähihoitaja
Eija Hauska-Mertanen 86
lehtori, ins.(YAMK)
Maaret Lommi 91
opettaja, koulunjohtaja
Meriel Tuliainen 96
taiteen sekatyöläinen, biotieteiden yo
Tarja Turunen 97
palveluneuvoja, tradenomi (YAMK)
Ansela Villikka 99
sairaanhoitaja, tiimivastaava
Pirjo Backman 115
sairaanhoitaja, yrittäjä
Satu Melkko 121
palveluesimies, terveydenhoitaja
Minna Sahlberg 127
diakoni-lähetyssihteeri
May-Gret Axell 119
lärare, pensionär, opettaja, eläkeläinen
Jaana Kallio 122
sosionomi, lastentarhanopettaja (AMK)
Kati Nummensalo 125
luokanopettaja, KM
Maria Viita-aho-Tohni 131
yrittäjä, MBA
Johanna Yli-Kaatiala 132
perushoitaja
Hanna-Riikka Alasippola 68
sosionomi AMK, projektityöntekijä
Krista Dachauer 69
sairaanhoitaja (AMK)
Roosa-Maria Kauppinen 71
sairaanhoitaja, teologian opiskelija
Aira Korhonen 72
sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri
Riitta Ryynänen 79
hammaslääketieteen lisensiaatti
Marika Visakorpi 81
kihlakunnansyyttäjä, varatuomari
Leena Askeli 141
erityisluokanopettaja, pääluottamusmies
Sointu Harju 142
lasten ja nuorten erityisohjaaja
Evelyn Hynynen 145
toiminnanjohtaja, KM
Mirja-Irene Hätälä 146
laskentatradenomi, kotiäiti
Marja-Leena Kemppainen147
kunnallisneuvos, työnohjaaja STOry
Ulla Lehtikangas 148
myyntineuvottelija, luottamushenkilö
Hilkka Nivukoski 151
terveydenhoitaja, sosionomi
Kitti Kumpulainen 103
geronomi YAMK, psyk.sairaanhoitaja
Vanhusväestön määrä kasvaa kovaa vauhtia, ja erityisesti muistisairaiden määrä lisääntyy. Toisaalta ikäihmiset ovat toimintakykyisempiä kauemmin kuin ennen ja elinikä pitenee. Huolestuneena olemme saaneet seurata uutisointeja kotoa löydetyistä, huonokuntoisista, lähes heitteillä olevista vanhuksista. Yksinäisten ikäihmisten itsemurhien määrä on noussut. Myös alkoholiongelmat ovat lisääntyneet. Kaikki tämä on suuri hätähuuto.
Ikäihmiset tarvitsevat laadukkaita, monipuolisia ja yksilöllisiä avo- ja laitospalveluita ja muita asumisratkaisuja. Emme voi jatkossa jättää vanhusta turvapuhelimien tai ateria-automaattien varaan. Ihminen tarvitsee aina myös toista ihmistä, kuuntelijaa, myötäeläjää ja läheisyyden tuomaa turvaa.
Digitalisaatio asettaa suuria haasteita ikäihmisille. Ikäihmiset tulee huomioida myös liikenteen ja ympäristön suunnittelussa.
Jokaiselle vanhukselle pitää taata ulkoulutakuu eli kaksi kertaa viikossa ulkoilua jokaiselle.
Vanhuksille taattava rauhallinen ruokailuhetki ja tarvittaessa avustettuna, myös ruokapalveluiden laatuun pitää kiinnittää huomiota.
Jokaisella on oikeus päästä edes kerran viikossa suihkuun. Päivittäisestä hygieniasta huolehdittava ja vaippakiintiöitä ei saa olla.
Ikäihmiset tarvitsevat myös sosiaalisia tilanteita, vanhuksille taattava sekä samanikäisten että yli ikäsektorin tapahtuvaa toimintaa. Pariskunnat yhteen myös laitoksissa ja palveluasunnoissa.
Osa omaishoitajista haluaa pysyä työelämässä – se lisää heidän hyvinvointiaan ja parantaa taloudellista asemaa. Monet omaishoitajat ovat hyvin koulutettuja ja heillä on paljon osaamista, joten yhteiskunta hukkaa paljon tuottavaa työvoimaa, mikäli omaishoitajien työn vastaanottamista tällä hetkellä haittaavia kannustinloukkuja ei selvitetä ja pyritä purkamaan.
Työvoiman saatavuuden vähentyessä on etulyöntiasema sellaisilla työnantajilla, jotka joustavat perheiden tarpeiden mukaan esimerkiksi työaikojen ja vapaiden järjestelyn osalta. Ansiotyön ja omaishoidon joustava yhteensovittaminen onkin kannattavaa henkilöstöpolitiikkaa.
Työn tulisi joustaa mahdollistamalla osapäivätyö. Muita keinoja ovat esimerkiksi etätyö, työaikapankki, liukuva työaika, osa-aikaeläke, osittainen hoitovapaa, tilapäinen poissaolo pakottavasta perhesyystä sekä vuorotteluvapaa.
Jokainen omaishoitotilanne on erilainen, joten tarvitaan räätälöityjä palveluja. Sijaishoitoon tarvitaan toimivia vaihtoehtoja ja niiden tulisi olla maksuttomia tai tulotasoon sidottuja. Perhehoitoa tulee kehittää.
Omaishoito on kustannustehokasta. Ilman omaishoitajia kuntien terveydenhuolto romahtaisi, jos kaikki nyt läheistensä hoivaamat ihmiset siirtyisivät julkisen terveydenhuollon vastuulle, sillä hoidettavien määrä on suuri.
Kaikille kriteerit täyttäville omaishoitajille on mahdollistettava omaishoitosopimus ja omaishoidon tuki verottomaksi.
Perheiden valinnanvapautta on lisättävä, ei kiintiöratkaisuja.
Kannustava perusturva poistaa lapsiperheiden kannustinloukkuja ja perhevapaiden uudistamiseksi luotu taapero-bonus mahdollistaisi pienten lasten hoidon nykyistä joustavammin.
Asiantuntijoiden mukaan alle kolmevuotiaiden lasten kehityksen kannalta kotihoito tai pienryhmähoito ovat parhaita vaihtoehtoja.
Kodinhoitajat takaisin auttamaan perheen arkea.
Kannustetaan yrityksiä perustamaan päiväkoteja työpaikan yhteyteen.
Oireet huonosta sisäilmasta ovat moninaisia, esiintyy silmä-, nuha- ja jopa astmaoireita. Infektiokierre on erittäin yleinen. Oireena voi olla myös väsymystä, outoa kuumeilua, päänsärkyä ja pahoinvointia. Joskus herkistynyt henkilö jää nk. ”homekoiraksi”, joka reagoi herkästi myöhemminkin eri tiloissa sisäilman laatuun. Oireilijat on ehdottomasti otettava vakavasti. Lisäksi on aina muistettava sisäilman laadun pitkäaikais- ja myöhäisvaikutukset elimistön immunologiaan. Ilmanpuhdistimet ovat tilapäisratkaisu. Ongelmakohdat tulee tutkia ja korjata kestävästi. Sisäilmapoliklinikoita tulee perustaa yliopistollisten keskusairaaloiden yhteyteen. Poliklinikka mahdollistaa myös tutkimustyön ja kentän kouluttamisen. Sisäilmasairaus tulee saada diagnoosiluokitukseen, siten myös sosiaaliturva ja kuntoutusmahdollisuudet tulevat mahdollisiksi.
Olin iloinen saadessani kutsun osallistua kaksipäiväiseen Demokratia-akatemiaan Helsingissä. Akatemian järjesti Demo ry yhdessä Suomen ulkoministeriön kanssa, ja se oli tällä kertaa suunnattu puolueiden naisjärjestöille. KD-Naisia edustivat minun lisäkseni puolueen 1. varapuheenjohtaja ja naisjärjestömme puheenjohtaja Tiina Tuomela, KD-Naisten Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja Tellervo Vallius sekä Demo ry:n hallituksen jäsen Hanna-Kaisa Simojoki.
Ensimmäisenä päivänä meillä oli yhteensä kuusi luentoa sekä kaksi paneelikeskustelua. Toisena päivänä oli neljä luentoa, ryhmätyöt ja niiden esittely sekä lisäksi vielä yksi paneeli. Päivien teemaksi nousi ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteys kehityspolitiikkaan sekä demokratian ja ihmisoikeuksien merkitys konfliktiherkässä maailmantilanteessa.
Tärkeitä aiheita käsiteltiin monipuolisesti, mutta erityisesti jäi mieleen Ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantajana toimivan Eeva Alarconin puheenvuoro, jossa käsiteltiin Somalian kehitystä ja demokratian tilannetta. Kyseessä on Maailmanpankin tekemän maaraportin mukaan maailman kolmanneksi köyhin valtio, ja samaan aikaan maailman korruptoitunein valtio. Kalvoilta näimme, kuinka vuorotellen valtiota ovat kohdanneet erityyppiset vaikeudet: sodat, nälänhädät ja kuivuus. Demokratiaa edeltävä yhteiskunnallinen rakenne on perustunut klaanien valtaan ja eräänlaiseen klaanimilitiaan. Demokratian edistäminen Somaliassa pyrkii luomaan vakautta ja edistämään alueella asuvien turvallisuutta.
Osaltaan samaa aihetta käsitteli myös Sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi puhuessaan viranomaisten luotettavuudesta Suomessa ja EU:n rahoittamista mittavista sisäisen turvallisuuden hankkeista. Ulkoministeriön ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari puolestaan toi esille demokratian yhteyden inhimilliseen turvallisuuteen. Samalla katsoimme taululta Vähiten haavoittuvien valtioiden kaaviota.
Erittäin mielenkiintoista keskustelua käytiin myös pakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta. Turvapaikanhakijoista, jotka tulevat oman tarinansa kanssa ja kertovat tulkin välityksellä mistä ovat lähteneet ja mitä heille on tapahtunut. Todettiin, että Maahanmuuttovirasto tekee todella vaikeaa työtä kovan paineen alla. Suomalainen järjestelmä on rakennettu yksilöllisen suojan varaan, mutta useimmat kriisit ovat luonteeltaan laajamittaisia.
Asekauppaa ja valvontaa koskevassa paneelissa vierekkäin olivat Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen näkemykset, Ulkoministeriön asevalvonnan yksikönpäällikön sijaisen Ilkka Rentolan ajatukset sekä Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuus ry:n pääsihteeri Tuija Karankon katsanto. Keskustelua vei eteenpäin Safer Globen tutkija Kari Paasonen. Rauhanliiton edustaja totesikin heti alkuun, että heidän tavoitteenaan on näkökulmien esille tuonti ja debattien käyminen ilman että tulee ruumiita. Keskustelu olikin hyvin asiapitoista ja faktojen taustat oli tarkistettu, eli ”lataa ja varmista” – tyyppistä keskustelua ei tarvinnut kenenkään aloittaa, vaikka näkökulmat olivatkin melko kaukana toisistaan.
”Jokaisessa ulkoministeriön virkamiehessä on pieni annos pasifismia”, tuumi ulkoministeriön edustaja. Hän selitti tarkemmin, että puolustus- ja turvallisuustuotteiden kauppa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Valtapolitiikka, jota puolustustarvikkeiden kaupalla tehdään, täytyy tunnustaa. Tämän kaupan olemassaolo on ehkä ilmentymä jostakin, joka on luonteeltaan hyvin poliittista. Puolustus- ja ilmailuteollisuuden edustaja kertoi lopuksi, että tällä hetkellä Suomi on aivan maailman huippua johtamis-, sensori- ja kommunikaatiojärjestelmien kehityksessä sekä liikkuvuuteen ja suojaan liittyvissä ratkaisuissa, mikä näkyy esimerkiksi suojateräksen viennissä.
Tarja Turunen
KD Naisten 1. vpj
KD Naisten toiminnassa pitkään vaikuttanut Anneli Louneva nimettiin KD Naisten kunniajäseneksi Vaasan liittokokouksessa. Anneli Lounevalle ojennettiin myös uusi tuore järjestölle saatu standaari. Kuvassa myös KD Naisten pj Tiina Tuomela onnittelemassa.
KD Naiset täyttävät tänä vuonna 45 vuotta, jonka kunniaksi hankittiin järjestölle uusi standaari, joka julkaistiin lokakuun liittokokouksessa Vaasassa.