Ikäihmisten palvelut ja toimeentulo kuntoon, jotta vanhenemista ei tarvitse pelätä

Vanhusväestön määrä kasvaa kovaa vauhtia, ja erityisesti muistisairaiden määrä lisääntyy. Toisaalta ikäihmiset ovat toimintakykyisempiä kauemmin kuin ennen ja elinikä pitenee. Huolestuneena olemme saaneet seurata uutisointeja kotoa löydetyistä, huonokuntoisista, lähes heitteillä olevista vanhuksista. Yksinäisten ikäihmisten itsemurhien määrä on noussut. Myös alkoholiongelmat ovat lisääntyneet. Kaikki tämä on suuri hätähuuto.

Ikäihmiset tarvitsevat laadukkaita, monipuolisia ja yksilöllisiä avo- ja laitospalveluita ja muita asumisratkaisuja. Emme voi jatkossa jättää vanhusta turvapuhelimien tai ateria-automaattien varaan. Ihminen tarvitsee aina myös toista ihmistä, kuuntelijaa, myötäeläjää ja läheisyyden tuomaa turvaa.

Digitalisaatio asettaa suuria haasteita ikäihmisille. Ikäihmiset tulee huomioida myös liikenteen ja ympäristön suunnittelussa.

 Ulkoilutakuu

Jokaiselle vanhukselle pitää taata ulkoulutakuu eli kaksi kertaa viikossa ulkoilua jokaiselle.

Ruokailutaku

Vanhuksille taattava rauhallinen ruokailuhetki ja tarvittaessa avustettuna, myös ruokapalveluiden laatuun pitää kiinnittää huomiota.

 Hygieniatakuu

Jokaisella on oikeus päästä edes kerran viikossa suihkuun. Päivittäisestä hygieniasta huolehdittava ja vaippakiintiöitä ei saa olla.

Yhteisötakuu

Ikäihmiset tarvitsevat myös sosiaalisia tilanteita, vanhuksille taattava sekä samanikäisten että yli ikäsektorin tapahtuvaa toimintaa. Pariskunnat yhteen myös laitoksissa ja palveluasunnoissa.

Omaishoidosta realistinen ja taloudellisesti kannustava vaihtoehto

Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista helpotettava:

Osa omaishoitajista haluaa pysyä työelämässä – se lisää heidän hyvinvointiaan ja parantaa taloudellista asemaa. Monet omaishoitajat ovat hyvin koulutettuja ja heillä on paljon osaamista, joten yhteiskunta hukkaa paljon tuottavaa työvoimaa, mikäli omaishoitajien työn vastaanottamista tällä hetkellä haittaavia kannustinloukkuja ei selvitetä ja pyritä purkamaan.

Työvoiman saatavuuden vähentyessä on etulyöntiasema sellaisilla työnantajilla, jotka joustavat perheiden tarpeiden mukaan esimerkiksi työaikojen ja vapaiden järjestelyn osalta. Ansiotyön ja omaishoidon joustava yhteensovittaminen onkin kannattavaa henkilöstöpolitiikkaa.

Työn tulisi joustaa mahdollistamalla osapäivätyö. Muita keinoja ovat esimerkiksi etätyö, työaikapankki, liukuva työaika, osa-aikaeläke, osittainen hoitovapaa, tilapäinen poissaolo pakottavasta perhesyystä sekä vuorotteluvapaa.

Lakisääteisten vapaiden järjestäminen turvattava:

Jokainen omaishoitotilanne on erilainen, joten tarvitaan räätälöityjä palveluja. Sijaishoitoon tarvitaan toimivia vaihtoehtoja ja niiden tulisi olla maksuttomia tai tulotasoon sidottuja. Perhehoitoa tulee kehittää.

Omaishoitajien jaksamiseen panostettava:

Omaishoito on kustannustehokasta. Ilman omaishoitajia kuntien terveydenhuolto romahtaisi, jos kaikki nyt läheistensä hoivaamat ihmiset siirtyisivät julkisen terveydenhuollon vastuulle, sillä hoidettavien määrä on suuri.

Omaishoidon rahat korvamerkittävä:

Kaikille kriteerit täyttäville omaishoitajille on mahdollistettava omaishoitosopimus ja omaishoidon tuki verottomaksi.

Investointi lapsiin on investointi tulevaisuuteen

Perheiden valinnanvapautta on lisättävä, ei kiintiöratkaisuja.

Kannustava perusturva poistaa lapsiperheiden kannustinloukkuja ja perhevapaiden uudistamiseksi luotu taapero-bonus mahdollistaisi pienten lasten hoidon nykyistä joustavammin.

Asiantuntijoiden mukaan alle kolmevuotiaiden lasten kehityksen kannalta kotihoito tai pienryhmähoito ovat parhaita vaihtoehtoja.

Kodinhoitajat takaisin auttamaan perheen arkea.

Kannustetaan yrityksiä perustamaan päiväkoteja työpaikan yhteyteen.

Kaikilla oikeus terveelliseen sisäilmaan

Sisäilmasairaiden sosiaaliturva kuntoon

Oireet huonosta sisäilmasta ovat moninaisia, esiintyy silmä-, nuha- ja jopa astmaoireita. Infektiokierre on erittäin yleinen. Oireena voi olla myös väsymystä, outoa kuumeilua, päänsärkyä ja pahoinvointia. Joskus herkistynyt henkilö jää nk. ”homekoiraksi”, joka reagoi herkästi myöhemminkin eri tiloissa sisäilman laatuun. Oireilijat on ehdottomasti otettava vakavasti. Lisäksi on aina muistettava sisäilman laadun pitkäaikais- ja myöhäisvaikutukset elimistön immunologiaan. Ilmanpuhdistimet ovat tilapäisratkaisu. Ongelmakohdat tulee tutkia ja korjata kestävästi. Sisäilmapoliklinikoita tulee perustaa yliopistollisten keskusairaaloiden yhteyteen. Poliklinikka mahdollistaa myös tutkimustyön ja kentän kouluttamisen. Sisäilmasairaus tulee saada diagnoosiluokitukseen, siten myös sosiaaliturva ja kuntoutusmahdollisuudet tulevat mahdollisiksi.

Olin iloinen saadessani kutsun osallistua kaksipäiväiseen Demokratia-akatemiaan Helsingissä. Akatemian järjesti Demo ry yhdessä Suomen ulkoministeriön kanssa, ja se oli tällä kertaa suunnattu puolueiden naisjärjestöille. KD-Naisia edustivat minun lisäkseni puolueen 1. varapuheenjohtaja ja naisjärjestömme puheenjohtaja Tiina Tuomela, KD-Naisten Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja Tellervo Vallius sekä Demo ry:n hallituksen jäsen Hanna-Kaisa Simojoki.

Ensimmäisenä päivänä meillä oli yhteensä kuusi luentoa sekä kaksi paneelikeskustelua. Toisena päivänä oli neljä luentoa, ryhmätyöt ja niiden esittely sekä lisäksi vielä yksi paneeli. Päivien teemaksi nousi ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteys kehityspolitiikkaan sekä demokratian ja ihmisoikeuksien merkitys konfliktiherkässä maailmantilanteessa.

Tärkeitä aiheita käsiteltiin monipuolisesti, mutta erityisesti jäi mieleen Ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantajana toimivan Eeva Alarconin puheenvuoro, jossa käsiteltiin Somalian kehitystä ja demokratian tilannetta. Kyseessä on Maailmanpankin tekemän maaraportin mukaan maailman kolmanneksi köyhin valtio, ja samaan aikaan maailman korruptoitunein valtio. Kalvoilta näimme, kuinka vuorotellen valtiota ovat kohdanneet erityyppiset vaikeudet: sodat, nälänhädät ja kuivuus. Demokratiaa edeltävä yhteiskunnallinen rakenne on perustunut klaanien valtaan ja eräänlaiseen klaanimilitiaan. Demokratian edistäminen Somaliassa pyrkii luomaan vakautta ja edistämään alueella asuvien turvallisuutta.

Osaltaan samaa aihetta käsitteli myös Sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi puhuessaan viranomaisten luotettavuudesta Suomessa ja EU:n rahoittamista mittavista sisäisen turvallisuuden hankkeista. Ulkoministeriön ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari puolestaan toi esille demokratian yhteyden inhimilliseen turvallisuuteen. Samalla katsoimme taululta Vähiten haavoittuvien valtioiden kaaviota.

Erittäin mielenkiintoista keskustelua käytiin myös pakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta. Turvapaikanhakijoista, jotka tulevat oman tarinansa kanssa ja kertovat tulkin välityksellä mistä ovat lähteneet ja mitä heille on tapahtunut. Todettiin, että Maahanmuuttovirasto tekee todella vaikeaa työtä kovan paineen alla. Suomalainen järjestelmä on rakennettu yksilöllisen suojan varaan, mutta useimmat kriisit ovat luonteeltaan laajamittaisia.

Asekauppaa ja valvontaa koskevassa paneelissa vierekkäin olivat Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen näkemykset, Ulkoministeriön asevalvonnan yksikönpäällikön sijaisen Ilkka Rentolan ajatukset sekä Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuus ry:n pääsihteeri Tuija Karankon katsanto. Keskustelua vei eteenpäin Safer Globen tutkija Kari Paasonen. Rauhanliiton edustaja totesikin heti alkuun, että heidän tavoitteenaan on näkökulmien esille tuonti ja debattien käyminen ilman että tulee ruumiita. Keskustelu olikin hyvin asiapitoista ja faktojen taustat oli tarkistettu, eli ”lataa ja varmista” – tyyppistä keskustelua ei tarvinnut kenenkään aloittaa, vaikka näkökulmat olivatkin melko kaukana toisistaan.

”Jokaisessa ulkoministeriön virkamiehessä on pieni annos pasifismia”, tuumi ulkoministeriön edustaja. Hän selitti tarkemmin, että puolustus- ja turvallisuustuotteiden kauppa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Valtapolitiikka, jota puolustustarvikkeiden kaupalla tehdään, täytyy tunnustaa. Tämän kaupan olemassaolo on ehkä ilmentymä jostakin, joka on luonteeltaan hyvin poliittista. Puolustus- ja ilmailuteollisuuden edustaja kertoi lopuksi, että tällä hetkellä Suomi on aivan maailman huippua johtamis-, sensori- ja kommunikaatiojärjestelmien kehityksessä sekä liikkuvuuteen ja suojaan liittyvissä ratkaisuissa, mikä näkyy esimerkiksi suojateräksen viennissä.

Tarja Turunen
KD Naisten 1. vpj

KD Naisten toiminnassa pitkään vaikuttanut Anneli Louneva nimettiin KD Naisten kunniajäseneksi Vaasan liittokokouksessa. Anneli Lounevalle ojennettiin myös uusi tuore järjestölle saatu standaari. Kuvassa myös KD Naisten pj Tiina Tuomela onnittelemassa.

KD Naiset täyttävät tänä vuonna 45 vuotta, jonka kunniaksi hankittiin järjestölle uusi standaari, joka julkaistiin lokakuun liittokokouksessa Vaasassa.

Kansalaisaloite vanhusasiainvaltuutetun viran saamiseksi suomeen on kerännyt jo yli 22 000 allekirjoitusta.

Voit käydä allekirjoittamassa aloitteen sähköisesti palvelussa oheisen linkin kautta. Kansalaisaloite

”Tuore kansalaisaloite on hätähuuto vanhusten oikeuksien puolesta”. Uudella kansalaisaloitteella vaaditaan, että eduskunta ja hallitus tekevät työtä sen eteen, että vanhusasiainvaltuutetun virka saada perustettua Suomeen. Aloitteen tekijä, KD:n 1. varapuheenjohtaja ja KD Naisten pj Tiina Tuomela kertoo, että viime aikojen uutisoinnit heitteille jääneistä vanhuksista herättivät hänessä tarpeen toimia. Muut aloitteen vireillepanijat ovat olleet KD Naisten toiminnanjohtaja Katri Fältberg sekä KD Naisten varapj Riitta Kuismanen.

Aloitteen voit allekirjoittaa nyt helposti omilla pankkitunnuksillasi kansalaisaloitepalvelussa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3086

Sivulta: https://www.kd.fi/osallistu/kansalaisaloite-vanhusasiainvaltuutettu-suomeen/ voit myös tulostaa aloitetta allekirjoitettavaksi. Tätä tärkeää aloitetta kannattaakin tulostaa mukaan erilaisiin tapahtumiin ja muuallekin eri tilaisuuksiin: toreille ja markkinoille sekä kokouksiin ja kerätä aloitteelle allekirjoituksia. Paperilla täytetyt lomakkeet, jotka pitää olla käsin allekirjoitettuja, palautetaan postissa osoitteeseen: Suomen Kristillisdemokraatit  Katri Fältberg tai Tiina Tuomela  Karjalankatu 2 A. 7.krs  00520 Helsinki

Tarkemmin tästä kansalaisaloitteesta voit lukea KD-lehden jutusta: https://www.kdlehti.fi/2018/03/24/tuore-kansalaisaloite-hatahuuto-vanhusten-oikeuksien-puolesta/

Yksi työllistymistä estävä tekijä on kannustinloukut. Nykyinen järjestelmä ei kannusta työn vastaanottamiseen. Pirstaleinen, yhteensä 140 erilaisen tuen yhteisvaikutukset ja toisensa kumoavat vaikutukset voivat yllättää työntekijän. Ottamalla vastaan pätkätyötä voikin samalla menettää asumistukensa. Tällaista kutsutaan kannustinloukuksi.

Kovasti kiitelty mutta samalla myös paljon parjattu perustulo korvaisi korvaisi ehkä 4-5 etuutta, mutta jäljelle jäisi vielä yli sata erilaista nimikettä. Perustulo jaettaisiin automaattisesti kaikille ja rahoitus siihen kerättäisiin palkkaverotusta kiristämällä. Vaarana on, että se passivoi kansalaisia. On aiheellista kysyä tuleeko yhteiskunnan holhota tasaisesti kaikkia vai kohdennetusti niitä, jotka apua oikeasti tarvitsevat?

Yksilöllisiä tarpeita ei voida selvittää ministeriön tasolla, joten tilastojen ja keskivertoarvojen pohjalle rakennettu järjestelmä ei välttämättä sovellu kunnolla kenellekään. Sosiaaliturvan pitäminen paikallisessa päätöksenteossa olisi yksi keino, jolla mahdollistettaisiin yksilölliset ratkaisut. Pirstalemaisuus ei kuitenkaan poistuisi, on löydettävä uusia avauksia.

Asmo Maanselkä (KD) on kehittänyt realistisen vaihtoehdon, Kannustavan perusturvan, jossa sosiaaliturvan etuudet yhdistyy yhdeksi tueksi. Mallin esikuvana on Iso-Britanniassa pilottikäytössä oleva ”Universal Credit”. Siinä tuki maksetaan harkinnanvaraisena, elämäntilanteeseen sidottuna kansalaistilille. Kyseiselle tilille kootaan kaikki saadut työtulot, tuet ja etuudet. Verotus muuttuu dynaamisesti, reaaliajassa tuen ja palkkojen suhteessa. Pienillä tuloilla verotus pysyy alhaalla eikä tuki romahda kerralla. Järjestelmä laskee alkutason jokaiselle tarveharkintaiselle elämäntilanteelle. Siinä huomioidaan mm. lasten lukumäärä sekä asuinpaikkakunta.

Tässä järjestelmässä kannattaa ottaa vastaan myös eri palkkatasoisia töitä. Byrokratia helpottuu, kun etuudet yhdistetään ja tukea tarvitsevien ei tarvitse juosta luukulta toiselle. Myös väärinkäytön mahdollisuus poistuu. Pätkätyöläisten ja pienyrittäjien asema paranee.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kuvaa Asmo Maanselän (KD) tuoretta kirjaa Kannustava perusturva sanoilla ”hiukset nostattava”. Hiilamo toteaa, että eri intressiryhmistä muodostetut työryhmät eivät ole päässeet lähellekään samaan, mihin Maanselkä mittavassa ja perusteellisessa selvityksessään. Mallia on kiitellyt myös Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas. Muutkin puolueet ovat heränneet Maanselän mallille, viimeksi Arto Satonen ja Mari Kiviniemi ovat tarttuneet aiheeseen.

Hiilamoa vielä lainaten ”populistin erottaa vakavasti otettavasta kriitikosta se, että pystyykö hän esittämään vaihtoehtoa nykymallille. Tämän vaatimuksen Maanselkä täyttää hienosti.”

Riitta Kuismanen

KD Naisten 2.varapj