Uutiset

RSS

Turvallisuus on myös oikeusvaltion rakentamista

Olin iloinen saadessani kutsun osallistua kaksipäiväiseen Demokratia-akatemiaan Helsingissä. Akatemian järjesti Demo ry yhdessä Suomen ulkoministeriön kanssa, ja se oli tällä kertaa suunnattu puolueiden naisjärjestöille. KD-Naisia edustivat minun lisäkseni puolueen 1. varapuheenjohtaja ja naisjärjestömme puheenjohtaja Tiina Tuomela, KD-Naisten Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja Tellervo Vallius sekä Demo ry:n hallituksen jäsen Hanna-Kaisa Simojoki.

Ensimmäisenä päivänä meillä oli yhteensä kuusi luentoa sekä kaksi paneelikeskustelua. Toisena päivänä oli neljä luentoa, ryhmätyöt ja niiden esittely sekä lisäksi vielä yksi paneeli. Päivien teemaksi nousi ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteys kehityspolitiikkaan sekä demokratian ja ihmisoikeuksien merkitys konfliktiherkässä maailmantilanteessa.

Tärkeitä aiheita käsiteltiin monipuolisesti, mutta erityisesti jäi mieleen Ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantajana toimivan Eeva Alarconin puheenvuoro, jossa käsiteltiin Somalian kehitystä ja demokratian tilannetta. Kyseessä on Maailmanpankin tekemän maaraportin mukaan maailman kolmanneksi köyhin valtio, ja samaan aikaan maailman korruptoitunein valtio. Kalvoilta näimme, kuinka vuorotellen valtiota ovat kohdanneet erityyppiset vaikeudet: sodat, nälänhädät ja kuivuus. Demokratiaa edeltävä yhteiskunnallinen rakenne on perustunut klaanien valtaan ja eräänlaiseen klaanimilitiaan. Demokratian edistäminen Somaliassa pyrkii luomaan vakautta ja edistämään alueella asuvien turvallisuutta.

Osaltaan samaa aihetta käsitteli myös Sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi puhuessaan viranomaisten luotettavuudesta Suomessa ja EU:n rahoittamista mittavista sisäisen turvallisuuden hankkeista. Ulkoministeriön ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari puolestaan toi esille demokratian yhteyden inhimilliseen turvallisuuteen. Samalla katsoimme taululta Vähiten haavoittuvien valtioiden kaaviota.

Erittäin mielenkiintoista keskustelua käytiin myös pakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta. Turvapaikanhakijoista, jotka tulevat oman tarinansa kanssa ja kertovat tulkin välityksellä mistä ovat lähteneet ja mitä heille on tapahtunut. Todettiin, että Maahanmuuttovirasto tekee todella vaikeaa työtä kovan paineen alla. Suomalainen järjestelmä on rakennettu yksilöllisen suojan varaan, mutta useimmat kriisit ovat luonteeltaan laajamittaisia.

Asekauppaa ja valvontaa koskevassa paneelissa vierekkäin olivat Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen näkemykset, Ulkoministeriön asevalvonnan yksikönpäällikön sijaisen Ilkka Rentolan ajatukset sekä Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuus ry:n pääsihteeri Tuija Karankon katsanto. Keskustelua vei eteenpäin Safer Globen tutkija Kari Paasonen. Rauhanliiton edustaja totesikin heti alkuun, että heidän tavoitteenaan on näkökulmien esille tuonti ja debattien käyminen ilman että tulee ruumiita. Keskustelu olikin hyvin asiapitoista ja faktojen taustat oli tarkistettu, eli ”lataa ja varmista” – tyyppistä keskustelua ei tarvinnut kenenkään aloittaa, vaikka näkökulmat olivatkin melko kaukana toisistaan.

”Jokaisessa ulkoministeriön virkamiehessä on pieni annos pasifismia”, tuumi ulkoministeriön edustaja. Hän selitti tarkemmin, että puolustus- ja turvallisuustuotteiden kauppa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Valtapolitiikka, jota puolustustarvikkeiden kaupalla tehdään, täytyy tunnustaa. Tämän kaupan olemassaolo on ehkä ilmentymä jostakin, joka on luonteeltaan hyvin poliittista. Puolustus- ja ilmailuteollisuuden edustaja kertoi lopuksi, että tällä hetkellä Suomi on aivan maailman huippua johtamis-, sensori- ja kommunikaatiojärjestelmien kehityksessä sekä liikkuvuuteen ja suojaan liittyvissä ratkaisuissa, mikä näkyy esimerkiksi suojateräksen viennissä.

Tarja Turunen
KD Naisten 1. vpj

KD Naisten uusi kunniajäsen

KD Naisten toiminnassa pitkään vaikuttanut Anneli Louneva nimettiin KD Naisten kunniajäseneksi Vaasan liittokokouksessa. Anneli Lounevalle ojennettiin myös uusi tuore järjestölle saatu standaari. Kuvassa myös KD Naisten pj Tiina Tuomela onnittelemassa.

Vanhusasiainvaltuutetun virka perustettava Suomeen

”Tuore kansalaisaloite on hätähuuto vanhusten oikeuksien puolesta”. Uudella kansalaisaloitteella vaaditaan, että eduskunta ja hallitus tekevät työtä sen eteen, että vanhusasiainvaltuutetun virka saada perustettua Suomeen. Aloitteen tekijä, KD:n 1. varapuheenjohtaja ja KD Naisten pj Tiina Tuomela kertoo, että viime aikojen uutisoinnit heitteille jääneistä vanhuksista herättivät hänessä tarpeen toimia. Muut aloitteen vireillepanijat ovat olleet KD Naisten toiminnanjohtaja Katri Fältberg sekä KD Naisten varapj Riitta Kuismanen.

Aloitteen voit allekirjoittaa nyt helposti omilla pankkitunnuksillasi kansalaisaloitepalvelussa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3086

Sivulta: https://www.kd.fi/osallistu/kansalaisaloite-vanhusasiainvaltuutettu-suomeen/ voit myös tulostaa aloitetta allekirjoitettavaksi. Tätä tärkeää aloitetta kannattaakin tulostaa mukaan erilaisiin tapahtumiin ja muuallekin eri tilaisuuksiin: toreille ja markkinoille sekä kokouksiin ja kerätä aloitteelle allekirjoituksia. Paperilla täytetyt lomakkeet, jotka pitää olla käsin allekirjoitettuja, palautetaan postissa osoitteeseen: Suomen Kristillisdemokraatit  Katri Fältberg tai Tiina Tuomela  Karjalankatu 2 A. 7.krs  00520 Helsinki

Tarkemmin tästä kansalaisaloitteesta voit lukea KD-lehden jutusta: https://www.kdlehti.fi/2018/03/24/tuore-kansalaisaloite-hatahuuto-vanhusten-oikeuksien-puolesta/

 

Tässä se nyt on, uusi perusturvamalli!

Yksi työllistymistä estävä tekijä on kannustinloukut. Nykyinen järjestelmä ei kannusta työn vastaanottamiseen. Pirstaleinen, yhteensä 140 erilaisen tuen yhteisvaikutukset ja toisensa kumoavat vaikutukset voivat yllättää työntekijän. Ottamalla vastaan pätkätyötä voikin samalla menettää asumistukensa. Tällaista kutsutaan kannustinloukuksi.

Kovasti kiitelty mutta samalla myös paljon parjattu perustulo korvaisi korvaisi ehkä 4-5 etuutta, mutta jäljelle jäisi vielä yli sata erilaista nimikettä. Perustulo jaettaisiin automaattisesti kaikille ja rahoitus siihen kerättäisiin palkkaverotusta kiristämällä. Vaarana on, että se passivoi kansalaisia. On aiheellista kysyä tuleeko yhteiskunnan holhota tasaisesti kaikkia vai kohdennetusti niitä, jotka apua oikeasti tarvitsevat?

Yksilöllisiä tarpeita ei voida selvittää ministeriön tasolla, joten tilastojen ja keskivertoarvojen pohjalle rakennettu järjestelmä ei välttämättä sovellu kunnolla kenellekään. Sosiaaliturvan pitäminen paikallisessa päätöksenteossa olisi yksi keino, jolla mahdollistettaisiin yksilölliset ratkaisut. Pirstalemaisuus ei kuitenkaan poistuisi, on löydettävä uusia avauksia.

Asmo Maanselkä (KD) on kehittänyt realistisen vaihtoehdon, Kannustavan perusturvan, jossa sosiaaliturvan etuudet yhdistyy yhdeksi tueksi. Mallin esikuvana on Iso-Britanniassa pilottikäytössä oleva ”Universal Credit”. Siinä tuki maksetaan harkinnanvaraisena, elämäntilanteeseen sidottuna kansalaistilille. Kyseiselle tilille kootaan kaikki saadut työtulot, tuet ja etuudet. Verotus muuttuu dynaamisesti, reaaliajassa tuen ja palkkojen suhteessa. Pienillä tuloilla verotus pysyy alhaalla eikä tuki romahda kerralla. Järjestelmä laskee alkutason jokaiselle tarveharkintaiselle elämäntilanteelle. Siinä huomioidaan mm. lasten lukumäärä sekä asuinpaikkakunta.

Tässä järjestelmässä kannattaa ottaa vastaan myös eri palkkatasoisia töitä. Byrokratia helpottuu, kun etuudet yhdistetään ja tukea tarvitsevien ei tarvitse juosta luukulta toiselle. Myös väärinkäytön mahdollisuus poistuu. Pätkätyöläisten ja pienyrittäjien asema paranee.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kuvaa Asmo Maanselän (KD) tuoretta kirjaa Kannustava perusturva sanoilla ”hiukset nostattava”. Hiilamo toteaa, että eri intressiryhmistä muodostetut työryhmät eivät ole päässeet lähellekään samaan, mihin Maanselkä mittavassa ja perusteellisessa selvityksessään. Mallia on kiitellyt myös Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas. Muutkin puolueet ovat heränneet Maanselän mallille, viimeksi Arto Satonen ja Mari Kiviniemi ovat tarttuneet aiheeseen.

Hiilamoa vielä lainaten ”populistin erottaa vakavasti otettavasta kriitikosta se, että pystyykö hän esittämään vaihtoehtoa nykymallille. Tämän vaatimuksen Maanselkä täyttää hienosti.”

 

Riitta Kuismanen

KD Naisten 2.varapj

Vanhukset ja vammaiset tarvitsevat palvelukoteja, joissa henkilökuntaa on paikalla yötä päivää

Julkilausuma Helsingin KD Naiset 28.2.2018:

Vuosikymmeniä Helsingin kaupungin linjaus on ollut saada laitospaikat
minimiin. Se on ollut suuntaus koko maassa.  Aluksi ajettiin alas
psykiatriset sairaalat.  Tarkoitus ainakin paperilla on ollut lisätä
resursseja avo- ja kotihoitoon.  Ajatus on kaunis mutta jäänyt
suurelta osin toteutumatta.

Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on monen vanhuksen ihanne.
Käytännössä se ei aina onnistu. Esteenä voi olla muistisairaus,
jolloin ihminen ei välttämättä itse tajua tilaansa. Yhteiskunta ei
myönnä kotipalveluapua tarvetta vastaavasti.  Lähiomaiset voivat asua
kaukana, tai lähellä asuvien omaisten voi olla mahdoton jatkuvasti
huolehtia läheisestään.

Kohtuutonta muistisairaan kannalta on, jos hän joutuu asumaan
”vankina” omassa kodissaan lukkojen takana.  Virallinen
avustajajoukko käy kiireesti tekemässä sovitut tehtävät – toivon
mukaan.

Helsingissä toisenlaisena hyvänä esimerkkinä on Koskelan sairaalan
alueelle suunniteltu ”muistisairaiden kylä”. Alueen 3000 asukkaasta
250 voi asua muistisairaiden ryhmäkodeissa. Vanhusväestön
lisääntyessä myös muistisairaiden määrä lisääntyy jopa
kaksinkertaistuen vuoteen 2030 mennessä.  Muistisairauksista kärsii
nykyisin 125 000 ja vuosittain sairastuu arviolta 13 000 henkilöä.
Yleisin muistisairaus on alzheimerin tauti noin 60-70 % tapauksista
(Lääkäriliitto 3.11.2017).

KRISTILLISDEMOKRAATTIEN (KD) HELSINGIN NAISPIIRI VAATII, ETTÄ HELSINGIN
KAUPUNGIN ON TURVATTAVA VANHUS- JA VAMMAISPALVELUISSA RIITTÄVÄSTI
ERILAISIA ASUMISMUOTOJA YKSILÖLLISET TARPEET HUOMIOIDEN.

Tarvitaan

1)      Monipuolisia viihtyisiä ”vanhainkoteja”, joissa
henkilökuntaa on myös yöllä; muistisairaat ja muut paljon apua
tarvitsevat hyötyvät tästä.

2)      Ryhmäkoteja sijoitettuna lähekkäin/samalle tontille.  Koti-
ja muut palvelut on helppo yhdistää, eikä henkilökunnan aikaa kulu
matkoihin.

3)      Palvelutaloja lähellä muuta väestöä esim. ostoskeskusten
yhteydessä.

Muistisairaille, jotka vielä voivat ja haluavat liikkua, täytyy olla
mahdollisuus ulkoiluun myös ilman avustajaa käsipuolessa. Tämäkin
voidaan toteuttaa, kunhan asumisyksiköllä on iso, aidattu pihapiiri
lukituin portein. Luonnonläheinen piha puineen tervehdyttää ja
rauhoittaa ketä tahansa.

Yhteisöllisyys ja osallisuus ovat tärkeitä meille kaikille! Meillä
on kansakuntana varaa hoitaa vanhuksemme, jos arvojärjestyksemme on
kohdallaan ja tahtoa riittää.

LISÄTIETOA: KD Helsingin naispiirin pj Paula Pennanen-Aitta |
[email protected] | gsm 040 558 5274

Minä itse määrään kehostani #MeOnly #MinäMäärään

Kehollinen itsemääräämisoikeus on itseisarvo, jonka tulee olla mahdollista kaikille. Jokaisen tulee saada itse päättää, kuka hänen kehoonsa koskee. Haavoittuvassa asemassa ovat ikääntyneet, vammaiset ja muut syystä tai toisesta puolustuskyvyttömät, niin naiset kuin miehet. Jokaisella tulee olla oikeus halutessaan saada omaa sukupuoltaan oleva hoitaja. #MeToo -kampanjakin vaatii kaikille kehollista koskemattomuutta.
Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Naiset vaativat, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan.

HAASTAMME PANKIT JA YRITYKSET INHIMILLISYYSTALKOISIIN

Digitalisaatio laajenee eri sektoreilla kovaa vauhtia. Valtaosa palveluista on jo nyt siirtynyt verkkoon, vain tietokoneella saavutettaviksi. Vaikka suurin osa väestöstä onkin pysynyt kehityksen mukana, on edelleen suuri joukko ihmisiä, joille tietokoneella asioiminen ei onnistu. Syynä voi olla ikä, vammaisuus tai muu este.
He ovat oikeutettuja saamaan edelleen laskut ja tiedot paperisina niin halutessaan. Ongelmana on se, että he joutuvat maksamaan kohtuuttomasti siitä, etteivät voi asioida verkon kautta. Tuolloin maksu saattaa lähes tuplaantua. Paperilaskua pankissa maksettaessa joudutaan maksamaan myös useiden eurojen palvelumaksu. Vähävaraisille laskujen lisämaksut saattavat nousta merkittävän korkeiksi.
Suomen Kristillisdemokraattiset Naiset (KD Naiset) vaativat yrityksiltä ja pankeilta inhimillisyyttä laskujen lisämaksuihin. Ko. maksuissa tulee huomioida maksajan toimintakyky, ikä ja mahdollisuus käyttää digitaalisia palveluita. Haastamme pankit ja yritykset inhimillisyystalkoisiin. Se, joka ensimmäisenä luopuu laskutuskuluista saa varmasti kompensaation myös digitaalisia palveluita käyttävien asiakasmäärien kasvuna.