”Tuore kansalaisaloite on hätähuuto vanhusten oikeuksien puolesta”. Uudella kansalaisaloitteella vaaditaan, että eduskunta ja hallitus tekevät työtä sen eteen, että vanhusasiainvaltuutetun virka saada perustettua Suomeen. Aloitteen tekijä, KD:n 1. varapuheenjohtaja ja KD Naisten pj Tiina Tuomela kertoo, että viime aikojen uutisoinnit heitteille jääneistä vanhuksista herättivät hänessä tarpeen toimia. Muut aloitteen vireillepanijat ovat olleet KD Naisten toiminnanjohtaja Katri Fältberg sekä KD Naisten varapj Riitta Kuismanen.

Aloitteen voit allekirjoittaa nyt helposti omilla pankkitunnuksillasi kansalaisaloitepalvelussa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3086

Sivulta: https://www.kd.fi/osallistu/kansalaisaloite-vanhusasiainvaltuutettu-suomeen/ voit myös tulostaa aloitetta allekirjoitettavaksi. Tätä tärkeää aloitetta kannattaakin tulostaa mukaan erilaisiin tapahtumiin ja muuallekin eri tilaisuuksiin: toreille ja markkinoille sekä kokouksiin ja kerätä aloitteelle allekirjoituksia. Paperilla täytetyt lomakkeet, jotka pitää olla käsin allekirjoitettuja, palautetaan postissa osoitteeseen: Suomen Kristillisdemokraatit  Katri Fältberg tai Tiina Tuomela  Karjalankatu 2 A. 7.krs  00520 Helsinki

Tarkemmin tästä kansalaisaloitteesta voit lukea KD-lehden jutusta: https://www.kdlehti.fi/2018/03/24/tuore-kansalaisaloite-hatahuuto-vanhusten-oikeuksien-puolesta/

Yksi työllistymistä estävä tekijä on kannustinloukut. Nykyinen järjestelmä ei kannusta työn vastaanottamiseen. Pirstaleinen, yhteensä 140 erilaisen tuen yhteisvaikutukset ja toisensa kumoavat vaikutukset voivat yllättää työntekijän. Ottamalla vastaan pätkätyötä voikin samalla menettää asumistukensa. Tällaista kutsutaan kannustinloukuksi.

Kovasti kiitelty mutta samalla myös paljon parjattu perustulo korvaisi korvaisi ehkä 4-5 etuutta, mutta jäljelle jäisi vielä yli sata erilaista nimikettä. Perustulo jaettaisiin automaattisesti kaikille ja rahoitus siihen kerättäisiin palkkaverotusta kiristämällä. Vaarana on, että se passivoi kansalaisia. On aiheellista kysyä tuleeko yhteiskunnan holhota tasaisesti kaikkia vai kohdennetusti niitä, jotka apua oikeasti tarvitsevat?

Yksilöllisiä tarpeita ei voida selvittää ministeriön tasolla, joten tilastojen ja keskivertoarvojen pohjalle rakennettu järjestelmä ei välttämättä sovellu kunnolla kenellekään. Sosiaaliturvan pitäminen paikallisessa päätöksenteossa olisi yksi keino, jolla mahdollistettaisiin yksilölliset ratkaisut. Pirstalemaisuus ei kuitenkaan poistuisi, on löydettävä uusia avauksia.

Asmo Maanselkä (KD) on kehittänyt realistisen vaihtoehdon, Kannustavan perusturvan, jossa sosiaaliturvan etuudet yhdistyy yhdeksi tueksi. Mallin esikuvana on Iso-Britanniassa pilottikäytössä oleva ”Universal Credit”. Siinä tuki maksetaan harkinnanvaraisena, elämäntilanteeseen sidottuna kansalaistilille. Kyseiselle tilille kootaan kaikki saadut työtulot, tuet ja etuudet. Verotus muuttuu dynaamisesti, reaaliajassa tuen ja palkkojen suhteessa. Pienillä tuloilla verotus pysyy alhaalla eikä tuki romahda kerralla. Järjestelmä laskee alkutason jokaiselle tarveharkintaiselle elämäntilanteelle. Siinä huomioidaan mm. lasten lukumäärä sekä asuinpaikkakunta.

Tässä järjestelmässä kannattaa ottaa vastaan myös eri palkkatasoisia töitä. Byrokratia helpottuu, kun etuudet yhdistetään ja tukea tarvitsevien ei tarvitse juosta luukulta toiselle. Myös väärinkäytön mahdollisuus poistuu. Pätkätyöläisten ja pienyrittäjien asema paranee.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kuvaa Asmo Maanselän (KD) tuoretta kirjaa Kannustava perusturva sanoilla ”hiukset nostattava”. Hiilamo toteaa, että eri intressiryhmistä muodostetut työryhmät eivät ole päässeet lähellekään samaan, mihin Maanselkä mittavassa ja perusteellisessa selvityksessään. Mallia on kiitellyt myös Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas. Muutkin puolueet ovat heränneet Maanselän mallille, viimeksi Arto Satonen ja Mari Kiviniemi ovat tarttuneet aiheeseen.

Hiilamoa vielä lainaten ”populistin erottaa vakavasti otettavasta kriitikosta se, että pystyykö hän esittämään vaihtoehtoa nykymallille. Tämän vaatimuksen Maanselkä täyttää hienosti.”

Riitta Kuismanen

KD Naisten 2.varapj

Sari Essayah:

Kannatamme edelleen aktivoivaa työllisyyspolitiikkaa, mutta emme usko tämän mallin toimivan, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Aktiivimallissa työttömyyskorvausta leikataan, jos työtön ei käy riittävää määrää palkkatyössä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin kolmen kuukauden aikana.

–  Mahdollisuus aktivoitua ei tässä mallissa toteudu, kun esimerkiksi työllisyyspalveluja ei ole tällä hetkellä riittävästi tarjolla. Työttömille pitää antaa todelliset mahdollisuudet vastata annettuihin uusiin vaatimuksiin, hän sanoo.

Eduskunta hyväksyi tänään niin sanotun työttömyysturvan aktiivimallin äänin 103-90. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä äänesti lakiesitystä vastaan yhdessä muun opposition kanssa.

Kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) eriarvoistumista koskevassa välikysymyskeskustelussa:

– Suomi on jakaantumassa menestyviin ja korkean työttömyyden alueisiin. Kasvukeskuksissa asuntojen hinnat karkaavat nuorten perheiden ulottumattomiin ja muualla asuntojen hinnat ovat romahtaneet. Alueelliselta eriarvoistumiselta ei tulee sulkea silmiään, sanoi kansanedustaja Antero Laukkanen. Hän piti tänään kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheen eriarvoistumista käsittelevässä välikysymyskeskustelussa.

– Kaikilla suomalaisilla ei ole enää yhtäläisiä mahdollisuuksia saman tasoiseen koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Alueellinen vaihtelu julkisissa palveluissa on merkittävää, Laukkanen lataa.

Laukkasen mukaan tavoite yhdenvertaisista palveluista eri puolilla Suomea on karkaamassa yhä kauemmas. Esimerkkinä Laukkanen mainitsee tuoreen päätöksen käräjäoikeusuudistuksesta, joka karsii oikeuslaitoksen toimipisteitä ja jonka myötä oikeusturva heikkenee niin alueellisesti kuin kielellisesti.

– Hallitus on asettanut omaksi tavoitteekseen välittämisen yhteiskunnan. Onko hallitus antamassa periksi, kun se ei kiinnitä huomiota kansalaisten kasvavaan huoleen eriarvoisuuden lisääntymisestä? Laukkanen kysyy.

KD eduskuntaryhmä esittää hallitukselle epäluottamusta, koska hallitus on kohdistanut säästötoimensa etenkin lapsiperheisiin ja vanhusväestöön, yhteiskunnan eriarvoistuminen on lisääntynyt ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanne kurjistunut.

Eriarvoistumista jo kaksi vuosikymmentä

– Tämä välikysymys ei ole aivan rehellinen itselleen, sillä eriarvoistuminen ei ole yksistään tämän hallituksen toimien seurausta. Eriarvoistumisen katsotaan alkaneen jo vuonna 1995, jolloin laman jälkeinen nousukausi alkoi ja samaan aikaan vähimmäisturva jäädytettiin. Sosiaalidemokraattien johtamat hallitukset eivät tätä epäkohtaa silloin korjanneet, Laukkanen muistuttaa.

– Viime hallituskaudella perusturvaan tehtiin merkittävä tasokorotus ja samalla tuloerot pienenivät. Tällä vaalikaudella kehitys on kuitenkin, ikävä kyllä, kääntynyt jälleen huonompaan suuntaan.

– Tarvitsemme todellisen perusturvauudistuksen, joka yhdistää perustukimuodot ja asumisen tuet yhteen. Kristillisdemokraattien Kannustavan perusturva-mallin mukaisen uudistuksen myötä päästäisiin eroon köyhyyttä lisäävistä kannustinloukuista. Yksi tuki, yhden luukun periaatteella ja tuen automaattinen laskenta vähentää byrokratialoukkuja. Se tekee työnteosta aina kannattavaa. Perusturvauudistuksen lisäksi tulee lisätä perusturvan varassa olevien ihmisten henkilökohtaista tukea, palveluita ja ohjausta. Se ei onnistu nykyisillä resursseilla, Laukkanen sanoo.