KD Naisten eduskuntavaaliteemat

 Ikäihmisten palvelut ja toimeentulo kuntoon, jotta vanhenemista ei tarvitse pelätä

Vanhusväestön määrä kasvaa kovaa vauhtia, ja erityisesti muistisairaiden määrä lisääntyy. Toisaalta ikäihmiset ovat toimintakykyisempiä kauemmin kuin ennen ja elinikä pitenee. Huolestuneena olemme saaneet seurata uutisointeja kotoa löydetyistä, huonokuntoisista, lähes heitteillä olevista vanhuksista. Yksinäisten ikäihmisten itsemurhien määrä on noussut. Myös alkoholiongelmat ovat lisääntyneet. Kaikki tämä on suuri hätähuuto.

Ikäihmiset tarvitsevat laadukkaita, monipuolisia ja yksilöllisiä avo- ja laitospalveluita ja muita asumisratkaisuja. Emme voi jatkossa jättää vanhusta turvapuhelimien tai ateria-automaattien varaan. Ihminen tarvitsee aina myös toista ihmistä, kuuntelijaa, myötäeläjää ja läheisyyden tuomaa turvaa.

Digitalisaatio asettaa suuria haasteita ikäihmisille. Ikäihmiset tulee huomioida myös liikenteen ja ympäristön suunnittelussa.

 Ulkoilutakuu

Jokaiselle vanhukselle pitää taata ulkoulutakuu eli kaksi kertaa viikossa ulkoilua jokaiselle.

Ruokailutaku

Vanhuksille taattava rauhallinen ruokailuhetki ja tarvittaessa avustettuna, myös ruokapalveluiden laatuun pitää kiinnittää huomiota.

 Hygieniatakuu

Jokaisella on oikeus päästä edes kerran viikossa suihkuun. Päivittäisestä hygieniasta huolehdittava ja vaippakiintiöitä ei saa olla.

Yhteisötakuu

Ikäihmiset tarvitsevat myös sosiaalisia tilanteita, vanhuksille taattava sekä samanikäisten että yli ikäsektorin tapahtuvaa toimintaa. Pariskunnat yhteen myös laitoksissa ja palveluasunnoissa.

Omaishoidosta realistinen ja taloudellisesti kannustava vaihtoehto

 

Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista helpotettava:

Osa omaishoitajista haluaa pysyä työelämässä – se lisää heidän hyvinvointiaan ja parantaa taloudellista asemaa. Monet omaishoitajat ovat hyvin koulutettuja ja heillä on paljon osaamista, joten yhteiskunta hukkaa paljon tuottavaa työvoimaa, mikäli omaishoitajien työn vastaanottamista tällä hetkellä haittaavia kannustinloukkuja ei selvitetä ja pyritä purkamaan.

Työvoiman saatavuuden vähentyessä on etulyöntiasema sellaisilla työnantajilla, jotka joustavat perheiden tarpeiden mukaan esimerkiksi työaikojen ja vapaiden järjestelyn osalta. Ansiotyön ja omaishoidon joustava yhteensovittaminen onkin kannattavaa henkilöstöpolitiikkaa.

Työn tulisi joustaa mahdollistamalla osapäivätyö. Muita keinoja ovat esimerkiksi etätyö, työaikapankki, liukuva työaika, osa-aikaeläke, osittainen hoitovapaa, tilapäinen poissaolo pakottavasta perhesyystä sekä vuorotteluvapaa.

Lakisääteisten vapaiden järjestäminen turvattava:

Jokainen omaishoitotilanne on erilainen, joten tarvitaan räätälöityjä palveluja. Sijaishoitoon tarvitaan toimivia vaihtoehtoja ja niiden tulisi olla maksuttomia tai tulotasoon sidottuja. Perhehoitoa tulee kehittää.

Omaishoitajien jaksamiseen panostettava:

Omaishoito on kustannustehokasta. Ilman omaishoitajia kuntien terveydenhuolto romahtaisi, jos kaikki nyt läheistensä hoivaamat ihmiset siirtyisivät julkisen terveydenhuollon vastuulle, sillä hoidettavien määrä on suuri.

Omaishoidon rahat korvamerkittävä:

Kaikille kriteerit täyttäville omaishoitajille on mahdollistettava omaishoitosopimus ja omaishoidon tuki verottomaksi.

Investointi lapsiin on investointi tulevaisuuteen

                     

Perheiden valinnanvapautta on lisättävä, ei kiintiöratkaisuja.

Kannustava perusturva poistaa lapsiperheiden kannustinloukkuja ja perhevapaiden uudistamiseksi luotu taapero-bonus mahdollistaisi pienten lasten hoidon nykyistä joustavammin.

Asiantuntijoiden mukaan alle kolmevuotiaiden lasten kehityksen kannalta kotihoito tai pienryhmähoito ovat parhaita vaihtoehtoja.

Kodinhoitajat takaisin auttamaan perheen arkea.

Kannustetaan yrityksiä perustamaan päiväkoteja työpaikan yhteyteen.

Kaikilla oikeus terveelliseen sisäilmaan

Sisäilmasairaiden sosiaaliturva kuntoon

Oireet huonosta sisäilmasta ovat moninaisia, esiintyy silmä-, nuha- ja jopa astmaoireita. Infektiokierre on erittäin yleinen. Oireena voi olla myös väsymystä, outoa kuumeilua, päänsärkyä ja pahoinvointia. Joskus herkistynyt henkilö jää nk. ”homekoiraksi”, joka reagoi herkästi myöhemminkin eri tiloissa sisäilman laatuun. Oireilijat on ehdottomasti otettava vakavasti. Lisäksi on aina muistettava sisäilman laadun pitkäaikais- ja myöhäisvaikutukset elimistön immunologiaan. Ilmanpuhdistimet ovat tilapäisratkaisu. Ongelmakohdat tulee tutkia ja korjata kestävästi. Sisäilmapoliklinikoita tulee perustaa yliopistollisten keskusairaaloiden yhteyteen. Poliklinikka mahdollistaa myös tutkimustyön ja kentän kouluttamisen. Sisäilmasairaus tulee saada diagnoosiluokitukseen, siten myös sosiaaliturva ja kuntoutusmahdollisuudet tulevat mahdollisiksi.