Kristinuskon periaatteita ja toimintamalleja tasa-arvoisemman Suomen rakentamiseen 

Naisilla on ollut kykyä tuoda elämän arjen ja perheiden näkökulma merkittäväksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnossa pitämässäni puheenvuorossa totesin, että ensimmäisten naiskansanedustajien tavoin nyky-yhteiskunnassa on tehtävä työtä lasten aseman parantamiseksi, lasten perusihmisoikeuksien säilyttämiseksi. Aivan liian moni lapsi potee turvallisen isän tai äidin ikävää.

Suomessa äitiyshuolto on esimerkillistä, mutta perheen, pienten lasten kotihoidon ja työn yhteensovittamisessa on edistyksestä huolimatta edelleen kehitettävää. Työhistoriassa lisäpisteitä kerryttävänä tulee näkyä ne arvokkaat jaksot, joita äidit ja isät käyttävät pienten kansalaisten, tulevien vaikuttajien hyvinvoinnin, vahvan itsetunnon ja empatiakyvyn edistämiseen hoitaessaan heitä kotona. Lastenhoidosta ja lastenkasvatuksesta tulee myös kertyä kunnon eläkettä, ei vain päiväkotien seinien sisällä vaan myös kotona työskenteleville. Varsinkin suurperheille tämä on erityisen tärkeää.

Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet ovat vuosikymmenten saatossa parantuneet. Kuitenkin vakaumus voi edelleen olla juuri naisten opiskelu- ja työpaikan, uralla etenemisen esteenä.  Päättäjien, koulutuksesta ja työstä vastaavien tulisi avata opiskelu- ja työmahdollisuudet sitä pientäkin elämää kunnioittavalle.

Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa on tietoisesti arvioitava, mikä on sitä hyvää ja arvokasta, mikä tulee säilyttää ja mihin pyrkiä. Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, avun antaminen ja aito lähimmäisestä välittäminen ovat perustavaa laatua olevia, kristinuskosta nousseita arvoja ja toimintamalleja, joita tarvitaan paremman, tasa-arvoisen Suomen rakentamisessa.

Sari Tanus

kansanedustaja, KD:n 3. vpj., KD Naisten kummikansanedustaja

[email protected]

Sari Tanuksen Naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnossa 1.6.2016 pitämä puhe:

Arvoisa rouva puhemies,

 

Suomen naiset saivat äänioikeuden 110 vuotta sitten ja seuraavana vuonna, ensimmäisenä maailmassa, valittiin jo ensimmäiset naiskansanedustajat. Otettiin merkittävä ensiaskel tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamisessa. Muistamme lämmöllä ja kiitämme jokaista tämän unelman eteen työtä tehnyttä.

 

Äänioikeuden myötä naisille tarjoutui mahdollisuus antaa oma panoksensa suomalaiselle yhteiskunnalle. Naisten kyky tuoda elämän arjen ja perheiden näkökulma merkittäväksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi oli 110 v sitten ja on edelleen yksi naisten vahvuuksista.

 

Jo vuosikymmeniä sitten ymmärrettiin terveyden ja hyvinvoinnin, perheiden, koulutuksen ja työelämän tärkeys tasa-arvon edistämisessä. Tässä rikkinäisessä maailmassa ideaali ei kuitenkaan läheskään aina toteudu.  Jokaisen kansalaisen hyvinvoinnista on huolehdittava, mutta lasten ja nuorten etu on asetettava etusijalle. Aivan liian moni lapsi potee turvallisen isän tai äidin ikävää. Ensimmäisten naiskansanedustajien tavoin nyky-yhteiskunnassakin on tehtävä työtä lasten aseman parantamiseksi, lasten perusihmisoikeuksien säilyttämiseksi.

 

Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet ovat parantuneet. Koulutustamme on maailmalla ihasteltu, mutta myös ihmetelty: Suomessa, maassa, jossa perustuslakiin on kirjattu sanan- ja uskonnonvapaus, vakaumus voi edelleen olla juuri naisten opiskelu- ja työpaikan, uralla etenemisen esteenä. Päättäjien, koulutuksesta ja työstä vastaavien pitäisi nähdä tilanne realistisesti – omista ja lähipiirin elämän kivuista ja peloista huolimatta – ja avata opiskelu- ja työmahdollisuudet sitä pientäkin elämää kunnioittavalle. Rohkaisuna tytöille ja pojille sanonkin, että raivatkaa tienne unelmakoulutukseen ja unelma-ammattiin, mikä tahansa se onkin. Taistelkaa oma tasa-arvotaistelunne, niin kuin naiset yli 100 vuotta sitten tekivät.

 

Suomessa äitiyshuolto on esimerkillistä, mutta perheen, pienten lasten kotihoidon ja työn yhteensovittamisessa on edistyksestä huolimatta edelleen kehitettävää. Työhistoriassa, CV:ssä lisäpisteitä kerryttävänä tulee näkyä ne arvokkaat jaksot, joita äidit ja isät käyttävät pienten kansalaisten, tulevien vaikuttajien hyvinvoinnin, vahvan itsetunnon ja empatiakyvyn edistämiseen hoitaessaan heitä kotona.  Tämä monien samanaikaisten muuttujien toimintaympäristö opettaa ratkaisukeskeisyyttä, innovatiivisuutta, sitkeyttä – vain muutamia asioita mainitakseni – ja tulisi toimia arvostettuna ponnahduslautana tuleviin työelämän tehtäviin. Lastenhoidosta ja lastenkasvatuksesta tulee myös kertyä kunnon eläkettä, ei vain päiväkotien seinien sisällä vaan myös kotona työskenteleville. Tasa-arvoa ajatellen erityisesti suurperheille tämä on tärkeää.

 

Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa on tietoisesti arvioitava, mikä on sitä hyvää ja arvokasta, mikä tulee säilyttää, ja mihin pyrkiä. Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, avun antaminen ja aito lähimmäisestä välittäminen ovat perustavaa laatua olevia, kristinuskosta nousseita arvoja ja toimintamalleja, joita tarvitaan paremman, tasa-arvoisen Suomen rakentamisessa.

 

Suomen eduskunnan avajaisistunnossa v.1907 Suomen ensimmäinen naiskansanedustaja, Hilda Käkikoski painotti puheenvuorossaan rukouksen ja Raamatun lukemisen tärkeyttä. Tällainen hyvinvointia edistävä ja viisauden lähteille väyliä avaava toiminta on vakaaseen, tasa-arvoiseen ja edistykselliseen yhteiskuntaan pyrittäessä viisautta ja edelleen lämpimästi suositeltavaa.

 

Naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnon myötä tahdon toivottaa kaikille viisautta ja sitkeyttä – ja sitä parasta, Jumalan siunausta. :-)))