Uutiset

RSS

”Suomi on jakautumassa menestyviin ja korkean työttömyyden alueisiin”

Kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) eriarvoistumista koskevassa välikysymyskeskustelussa:

– Suomi on jakaantumassa menestyviin ja korkean työttömyyden alueisiin. Kasvukeskuksissa asuntojen hinnat karkaavat nuorten perheiden ulottumattomiin ja muualla asuntojen hinnat ovat romahtaneet. Alueelliselta eriarvoistumiselta ei tulee sulkea silmiään, sanoi kansanedustaja Antero Laukkanen. Hän piti tänään kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheen eriarvoistumista käsittelevässä välikysymyskeskustelussa.

– Kaikilla suomalaisilla ei ole enää yhtäläisiä mahdollisuuksia saman tasoiseen koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Alueellinen vaihtelu julkisissa palveluissa on merkittävää, Laukkanen lataa.

Laukkasen mukaan tavoite yhdenvertaisista palveluista eri puolilla Suomea on karkaamassa yhä kauemmas. Esimerkkinä Laukkanen mainitsee tuoreen päätöksen käräjäoikeusuudistuksesta, joka karsii oikeuslaitoksen toimipisteitä ja jonka myötä oikeusturva heikkenee niin alueellisesti kuin kielellisesti.

– Hallitus on asettanut omaksi tavoitteekseen välittämisen yhteiskunnan. Onko hallitus antamassa periksi, kun se ei kiinnitä huomiota kansalaisten kasvavaan huoleen eriarvoisuuden lisääntymisestä? Laukkanen kysyy.

KD eduskuntaryhmä esittää hallitukselle epäluottamusta, koska hallitus on kohdistanut säästötoimensa etenkin lapsiperheisiin ja vanhusväestöön, yhteiskunnan eriarvoistuminen on lisääntynyt ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanne kurjistunut.

Eriarvoistumista jo kaksi vuosikymmentä

– Tämä välikysymys ei ole aivan rehellinen itselleen, sillä eriarvoistuminen ei ole yksistään tämän hallituksen toimien seurausta. Eriarvoistumisen katsotaan alkaneen jo vuonna 1995, jolloin laman jälkeinen nousukausi alkoi ja samaan aikaan vähimmäisturva jäädytettiin. Sosiaalidemokraattien johtamat hallitukset eivät tätä epäkohtaa silloin korjanneet, Laukkanen muistuttaa.

– Viime hallituskaudella perusturvaan tehtiin merkittävä tasokorotus ja samalla tuloerot pienenivät. Tällä vaalikaudella kehitys on kuitenkin, ikävä kyllä, kääntynyt jälleen huonompaan suuntaan.

– Tarvitsemme todellisen perusturvauudistuksen, joka yhdistää perustukimuodot ja asumisen tuet yhteen. Kristillisdemokraattien Kannustavan perusturva-mallin mukaisen uudistuksen myötä päästäisiin eroon köyhyyttä lisäävistä kannustinloukuista. Yksi tuki, yhden luukun periaatteella ja tuen automaattinen laskenta vähentää byrokratialoukkuja. Se tekee työnteosta aina kannattavaa. Perusturvauudistuksen lisäksi tulee lisätä perusturvan varassa olevien ihmisten henkilökohtaista tukea, palveluita ja ohjausta. Se ei onnistu nykyisillä resursseilla, Laukkanen sanoo.

KD Naisten liittohallitus 2017

 

KD Naiset kokoontuivat Tampereen Holiday Clubin kylpylään vuoden viimeiseen liittohallituksen kokoukseen marraskuun lopussa. Vuonna 2018 jatketaan uudella kokoonpanolla, jolloin ensimmäistä kertaa historiassa, jokaisella naispiirillä on oma edustajansa liittohallituksessa.

Perheille aito valinnanvapaus

Sote- ja maakuntauudistuksessa ylistetään valinnanvapautta. KD Naiset näkee tärkeäksi, että myös perheille mahdollistetaan aito valinnanvapaus perhevapaiden sekä varhaiskasvatuksen toteuttamisen suhteen.

Tällä hetkellä perhepolitiikkaa toteutetaan pitkälti sekä elinkeinoelämäpolitiikan ehdoilla että sellaisen ideologisen ajattelun pohjalta, että varhaiskasvatuksen toteuttaminen päiväkodissa on aina lapsen edun mukaista. Tutkimusten mukaan kuitenkin useimpien alle kolmevuotiaiden stressitaso nousee isossa ryhmässä.

KD Naiset pitää tärkeänä, että perhepolitiikassa huomioidaan lasten ja perheiden yksilölliset tarpeet. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen kotona ja perhepäivähoidossa mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen, tunnekasvatuksen ja oman elämänrytmin huomioimisen usein päiväkotihoitoa paremmin. KD Naiset katsoo, että perhepoliittisten päätösten tulee tukea mahdollisuuksia lasten hoitamiseen kotona sekä perhepäivähoidossa.

Perhehoitoa sitä tarvitseville

KD Naiset näkee tärkeäksi perhehoidon kehittämisen muistisairaille, ikäihmisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisille. Lasten ja nuorten kohdalla perhetyö ja perheeseen sijoittaminen on laajasti tunnettu ja hyvä toimintatapa. Perhehoito on inhimillinen ja taloudellinen vaihtoehto, joka voisi paikata nykyistä palvelukuilua laitoshoidon ja kotona asumisen välissä.

Perhehoidossa oleva voi osallistua voimiensa mukaan kotitöihin, kuten ruoan laittoon ja siivoukseen. Perhehoito mahdollistaa yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden. Perhehoito mahdollistaa myös ulkoilun mahdollisuuden kodin pihassa yhdessä muiden kanssa. KD Naiset näkee perhehoidon kehittämisen myös mahdollisuutena yhdistää omien lasten hoidon ja työn yhteensovittamisen. Perhehoitoa tulisi hyödyntää myös omaishoitajien vapaiden järjestämisessä palvelusetelien avulla.

Yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen

KD Naiset on huolissaan yksinäisyydestä sekä palvelutarpeeseen vastaamisesta. KD Naisten mukaan sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tulee kiinnittää toimintatapojen kehittämissä sekä hoito- ja palveluketjujen kuvaamisessa erityistä huomiota yksinäisyyden poistamiseen sekä yksinäisten palvelutarpeeseen vastaamiseen.

Yksinäisyyden poistamiseksi KD Naiset näkee tärkeäksi kokonaisvaltaisen yhteistyön palvelun tuottajien, järjestöjen, seurakuntien sekä omaisten kanssa. Myös yhteisöllisen asumisen mahdollistaminen kaavoituksen ja muiden tukitoimien kannalta voisi osaltaan edesauttaa yhteisöllisyyden aikaansaamiseksi yksinäisyyden sijaan.

Digisyrjäytyneet

Digipalveluja kehitetään Suomessa jatkuvasti. KD Naiset näkee sinänsä hyvänä palvelujen kehittämisen, mutta on huolissaan digisyrjäytymisestä. KD Naiset vaatii, ettei ketään saa syrjiä puutteellisten digitaitojen vuoksi.

KD Naiset on huolissaan erityisryhmien; kuten ikääntyneiden, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien  huomioimisesta digipalvelujen kehittämisessä.

KD Naiset ehdottaa, että lainsäädäntöä tarkennetaan siten, että yhdenvertaisuuslain perusteella palveluihin hakeminen ja niiden saaminen varmistetaan myös ilman digitaitoja.

Omaishoitajuuden korvaus verottomaksi

Omaishoitajat tekevät inhimillisesti tärkeää työtä. Omaishoitajan saama korvaus raskaasta työstä on minimaalinen. Omaishoitajuus tuottaa kuitenkin 3 miljardin säästöt Sari Kehusmaan mukaan ja KELA:n tutkimuksen mukaan 2,2 miljardin säästöt. Tukea saa tällä hetkellä 42 000 omaishoitajaa, vaikka tuen saajia pitäisi olla 60 000. Jos nämä 60 000 omaishoitajaa lopettaisivat, tarvittaisiin sama määrä ympärivuorokautisia laitoshoitopaikkoja.

KD Naisten mukaan omaishoitajien saamaa korvausta ei tule verottaa. Näin tuetaan omaishoitajien taloudellista tilannetta. Lisäksi omaishoitajuudelle tulisi määritellä valtakunnalliset kriteerit ja siirtää se KELA:n maksettavaksi. Näin omaishoitajuudesta saadaan yhdenvertaista koko Suomessa.

Valtion kohdennettava kunnille varat ikäihmisten palveluihin

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyen valtio on linjannut, että kuntien budjetista maakunnalle siirtyy euromääräisesti sama summa kuin mitä kunta on kohdentanut sotepalveluihin. Tämä on johtanut siihen, että kunnat eivät halua lisätä sotemenojaan.

 

KD Naiset on huolissaan erityisesti ikäihmisten palvelutarpeeseen vastaamisesta. Kaikkien tiedossa on, että ikäihmisten määrä tulee kasvamaan. Samalla kasvaa myös huonokuntoisten ikäihmisten määrä ja sitä kautta myös palvelutarpeet lisääntyvät. KD Naisten mielestä valtion tulisi erikseen linjata, että ikäihmisten hoidontarpeeseen kohdennettua budjetin nousua ei vähennetä kuntien budjetista. Valtion tulee erikseen kohdentaa rahoitus maakunnille budjetin lisäkasvusta vanhuspalvelujen kulujen kattamiseksi.