KD Naiset

KD Naiset osallistuivat monilla paikkakunnilla Valoa - ei väkivaltaa -kynttilätapahtumiin. Teemana oli tänä vuonna seksuaalinen väkivalta lähisuhteessa: http://www.valoaeivakivaltaa.fi/teema.html

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen antoi päivän johdosta tiedotteen Tytöille kasvurauha seksuaaliselta häirinnältä.

Helsingissä oli myös Amnestyn järjestämä seminaari, josta kirjoitus alla.

Naisten oikeuksien puolustajia tarvitaan lisää

Miehet täytyy saada mukaan puolustamaan naisia ja ennaltaehkäisy on tärkeää, painotettiin ”Kohti pelotonta maailmaa”-seminaarissa

Helsingissä Amnesty International Suomen osasto ry. järjesti 25.11. YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä seminaarin ”Kohti pelotonta maailmaa”, jossa käytiin keskusteluja naisiin kohdistuvan väkivallan haavoittavuudesta sekä uhrien kohtaamisen käytännöistä.  Seminaarissa puhuttiin naisten asioista avoimesti sekä tartuttiin rohkeasti paljon vaiettuihinkin epäkohtiin suomalaisessa yhteiskunnassamme.

Naiset ovat riskiryhmässä

”Naiset ovat kansainvälisillä mittareilla katsottuna riskiryhmässä suhteessa ihmisoikeuksiin. Naisiin kohdistuvan väkivallan tunnistaminen on edelleen myös Suomessa vaikeaa. Naiset, jotka ovat uhreja, leimataan vieläkin usein syyllisiksi. Osassa nykyistä maahanmuuttokeskusteluakin on huomattavissa pinnan alla kytevää naisvihaa sekä naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta päättyy liian usein kuolemaan. Kuolemia olisi voitu ehkäistä, jos asiaan olisi puututtu aiemmin. Lisäksi on tärkeää, että Suomessa asuvat maahanmuuttajanaiset saisivat myös tasa-arvoa omissa parisuhteissaan”, korosti Tanja Noponen, Suomen kansallisen väkivaltaobservation pj. seminaarin avauspuheessaan.

”Uudessa hallitusohjelmassa on Naisjärjestöt yhdessä ry:n eli NYTKISin ansiosta useita kohtia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi kuten esimerkiksi turvakotipaikkoja aiotaan lisätä. Vaikkei tällaisille asioille saisikaan laittaa hintalappua, on kuitenkin ilmiselvää, että yhteiskunnalliset kustannuksetkin esim. lastensuojelussa vähenisivät, jos naisiin kohdistuvaa väkivaltaa saataisiin vähennettyä”, NYTKISin tämänvuotinen pj. ministeri Henna Virkkunen jatkoi.

Yhteinen asia

”Huolimatta siitä, että viime vuosina naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on pidetty esillä yhä enemmän, tutkitusti kuitenkin joka viides suomalaisista miehistä yhä ajattelee, että parisuhteessa oleminen on lieventävä asianhaara suhteessa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, naisilla prosentin ollessa enää vain 13 %. Nyt tarvittaisiinkin lisää miehiä antamaan muille suomalaisille miehille esimerkkiä siitä, kuinka naisia tulisi kohdella. Kun miehet saadaan naisten rinnalle naisia puolustamaan, väkivalta vähenee”, toimittaja Kaarina Hazard tähdensi paneelikeskustelussa, jossa keskusteltiin siitä, kuinka väkivalta naisia kohtaan todella saataisiin Suomessa loppumaan.

”Suomessa puhutaan liikaa siitä, kuinka väkivalta vaan nyt kuuluu suomalaiseen mieheyteen. Se ei pidä paikkaansa. Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kasvuun. Väkivallan puutteesta pitää tehdä miehekästä”, tutkija Päivi Honkatukia Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta myötäili Hazardia.

Ihmisoikeusliitto ry:n asiantuntija, maahanmuuttajamies Rebwar Karimi totesi vielä kyseisen paneelin lopuksi: ”Koko kulttuurirakenne vastaa teosta. Ennaltaehkäisevää työtä tulee lisätä ja tähän asiaan rohkeasti tarttua. Esim. kunniamurhissa islamilaisessa kulttuurissa kyse on haitallisesta perinteestä, jossa miehen kunnia on kiinni naisen seksuaalisuudesta. Miehet eivät uskalla puolustaa naisia, koska menettävät samalla oman asemansa yhteisössä. Koko kulttuuri tarvitsee tässä asiassa siis muutosta.”

Prostituution ihmiskaupan uhrien heikko asema

”Yksi suuri epäoikeudenmukaisuus nyky-Suomessa on, ettei vieläkään tuomita prostituoituihin kohdistuvaa väkivaltaa. Myös ihmiskauppaa on Suomessa, sitä ei vain tunnisteta. Prostituutioon kohdistuvassa ihmiskaupassa uhrin asemaa ei tunnusteta, vaan asiaa käsitellään paritusrikoksena, vaikka uhria olisi käytetty hyväkseen seksuaalisesti, hänen passinsa olisi poltettu eli liikkumisvapautta rajoitettu sekä häneen olisi kohdistettu fyysistä väkivaltaa tai sen selkeää uhkaa”, kansallinen ihmiskaupparaportoija, ylitarkastaja Venla Roth kertoi Suomen ihmiskaupan uhrien tilanteesta asiaan liittyvässä paneelissa.

”Uhrien oikeusturvan takia olisikin tärkeää, että uhrit saisivat oikeutensa ilman pitkiä kuulusteluita siitä, onko nyt kyseessä ihmiskaupan uhri vai ei. Ja jos uhri on esim. painostuksen edessä ja pelonalaisena esittänyt suostumuksensa prostituutioon jossain vaiheessa tapahtumia, heitä ei nähdä enää rikoksen uhreina suomalaisessa rikoskäytännössä. Tähän täytyy saada muutos. Tässä on kysymys inhimillisyydestä.”

Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta on tabu

”Tutkimusten mukaan vammaiset naiset joutuvat helpoimmin seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi”, toimittaja Mika Niva ja Åbo Akademin dosentti Vappu Viemerö kertoivat seminaarin toiseksi viimeisessä paneelikeskustelussa, jossa käsiteltiin vammaisten naisten asemaa.

”Varsinkin laitoksissa vammaisten tyttöjen ja naisten asema on vaikea. Heitä ei opeteta laittamaan rajoja, että ”minuun ei saa koskea seksuaalisesti, jos en itse halua” jne. Vammaiset naiset eivät uskalla myöskään kertoa asiasta kenellekään, koska pelkäävät hoitohenkilökunnan tai muiden asiaan liittyvien kostoa. Ja mihin vammainen nainen edes pakenee? Kuka häntä uskoo?”, dosentti Viemerö puhui avoimesti ja liikuttavasti joidenkin vammaisten naisten kohtaloista.

”Tämä on todella tabu”, itsekin vammainen nainen, kirjailija Amu Urhonen lisäsi Viemerön toteamukseen, ”oletetaan, että vammaisilla on kaikki asiat hyvin laitoksissa ja kodeissa, näissä ”suojatuissa” paikoissa. Lisäksi negatiiviset asenteet vammaisia kohtaan ovat muutenkin tutkimusten mukaan lisääntyneet ja sitä pidetään yhä joidenkin vanhempien keskuudessa ”Jumalan rangaistuksena”, jolloin vanhemmat häpeävät lastaan eikä se varsinkaan helpota sitä, että vammaiset uskaltaisivat hakea apua.”

Ennaltaehkäisevä työ tuottaa hedelmää

Mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän seminaarin päätti tietokirjailija, Amnesty:n ihmisoikeusaktivisti Satu Lidmanin, vuoden 2011 pakolaisnaisen Saido Mohammedin sekä kätilö, Naisten Linja Suomessa ry:n pj:n Rauni Kortesalmen keskustelu ”Äitiysterveyden ongelmiin kytkeytyvästä väkivallasta sekä ympärileikkausperinteestä”.

Ikivanhan naisten ympärileikkaus- eli silpomisperinteen katkaisemiseksi Suomessa asiaa koskevien piirissä on tehty ennaltaehkäisevää työtä, joka onkin tuottanut hedelmää.

”Verrattuna esim. 1990-lukuun, yhä useampi nainen Suomessa, joka ennen olisi suostunut leikkaukseen ja jopa lähtenyt ulkomaille tekemään sen, ei enää halua jatkaa perinnettä”, Saido Mohammed kertoi tyytyväisenä, ”kyseessä on siis vakava ihmisoikeusrikkomus, joka voi aiheuttaa uhrilleen mittaamatonta kärsimystä ja pahimmassa tapauksessa jopa kuoleman”.